Kesä ja lettukestit. Kyllä karppaajankin pitää päästä letunpaistoon. Meillä näitä paistettiin eilen.
Olen muistaakseni poiminut tämän ohjeen alunperin karppaus.infon reseptiosiosta. En nyt malta etsiä suoraa linkkiä ohjeeseen. Tämän ensimmäisen testauksen jälkeen totesin letut maistuviksi ja paremmiksi kuin joskus aiemmin testaamani, perheen nuorison nyrpistelemät rahkaletut. Tämänkertainen lettusatsi läpäisi myös esikoisen kriittisen seulan. Ohjeesta riittää lettuja neljälle.
2 Kieku-munaa
2 dl maitoa
2 dl kermaa
2 rkl psylliumia
suolaa
20 g voita
Sekoita ainekset voisulaa lukuun ottamatta. Minä käytin suoraan tilalata haettua ”raakamaitoa”, en siis sekoittanut maitoa ja kermaa, koska raakamaito on suht´rasvaista. Anna turvota vartin verran Usko tai älä, tästä tulee lettutaikinan paksuista, vaikka psylliumia on vain pari ruokalusikallista. Sulata voi ja sekoittele se taikinan joukkoon.
Paista lettupannulla voissa. Paistaminen vaatii vähän totuttelua. Itselläni pari ensimmäistä meni harjoituskappaleiksi, tosi syömäkelpoisiksi sellaisiksi. Nämä letut eivät kestä yhtä kovaa lämpöä kuin vehnäjauhotaikinasta tehdyt. Minä käräytin ensimmäisen letun reunat. Vaikka lettu tuntuu käännettäessä lörpöltä, taikina kestää mukavasti koossa.
Tarjoile vaikka pakastemarjojen ja kermavaahdon kanssa. Kohta kypsyy mansikkasato- aijai, miten hyvälle kuulostavat viipaloidut tuoreet mansikat, kermavaahto ja letut.
Tänään minua laiskotti, enkä viitsinyt paisto-operaation jälkeen hakea alakerran pakastimesta marjoja. Ne olisivat sitäpaitsi olleet jäässäkin. Laitoin letun päälle pari ruokalusikallista tyttären ostamaa vauvan mangososetta, joka muuten kuvassa näyttää erehdyttävästi munankeltuaiselta. Soseessa on hiilareita 12 g /100 g eli koko purkillisessa 15 g – minun lettuni päällä siis aika vähän. Komeuden kruunasi reilu annos vaahdoksi vatkattua ja stevialla makeutettua kermaa. Hyvälle maistui.
Karppisisko Tuulevi
Karppisiskot ja vähähiilihydraattinen elämä! 
Älkää pelästykö, en aio kommentoida joka päivä.. 🙂 Päätin kokeilla lettuja aamupalaksi näin vapaalla ollessani. Tein puolikkaan taikinan ja ”kissani vaatimuksesta” laitoin sen jääkaappiin odottamaan lähtiessäni tunniksi lähimetsään… Tullessani taikina oli puuroa. Sulatin siihen voin ja lisäsin vähän maitoa, jotta sain sekoitettua. Lusikalla nostelin pannulle pikku nökäreitä, kun ei ole lettupannua. Kohosivat melkein palloksi pannulla, mutta lätsähtivät sitten lautasella. Maku hyvä! Muurinpohjapannuun mun on varmaan tehtävä joku fuusiokokeilu normataikinan kanssa, kun tuo kääntäminen on suht vaikeaa.. (ja ehkä pitää turvottaa vaan sen 15 min.)
Sehän ois vaan mukavaa, jos kommentoisit – vaikka joka päivä. Tarkistin äsken sen jäljellä olevan taikinajämän, jota en eilen jaksanut paistaa. Se oli yön jääkaapissa. Tuhtia tavaraa, sanoisin. Psylliumin kanssa saa olla tarkkana annostelussa, sitä hulahtaa helposti liikaa. Mitä pitempään taikina turpoaa, sen tuhdimpaa tuntuu tulevan. Tosin rajansa sillä turpoamisellakin. Mulla letut eivät kohonneet pannulla – mistähän mahtaa ero johtua. Kääntämisessä tekniikka kehittyi, mitä useamman letun paistoin – sanoisinpa että viimeisten kanssa olin jo varsin taitava. Paistoin siis normaali paistinpannulla suht isoja lettusia. Muurikkapannun isojen lettujen kääntäminen voi tosiaan olla aika haastellista.
Karppisisko Tuulevi
Tuohon kohoamiseen sen verran, että vatkasin taikinaa aika railakkaasti ja siihen muodostui kunnon sitko… Täytyypä kokeilla uudemman kerran 🙂
Kuulostaa hyvältä tämä ohje, ehdottomasti kokeilen!
Puolikkaan taikinan tein minäkin, ja reilun puolentunnin turvottamisen jälkeen kulhossa oli totisesti tanakkaa puuroa 😀
Tein taikinan pelkkään kermaan ja puuroa ohentelin vedellä. Kääntäminen oli ihan helppo juttu, annoin kyllä letun paistua aika pitkään.
Kiitos ohjeesta, me saatiin veneellä lettukestit niiden mansikoiden ja kermavaahdon kanssa kolean illan päätteeksi 🙂
Tää on kyllä iso ILO tämä teidän blogi ❤
ainiin! Piti vielä todeta, että tämä letturesepti oli ”lettumaisempi” kuin kokeilemani kookosjauhoista tehdyt, niiden koostumuts oli jotenkin jauhomainen ja kuiva…säätöä? Näissä psylliumletuissa oli lettuhenkeä 😀
Onpa kiva, että jaatte omia kokemuksianne jatkoksi. Minulla on se alkuperäisen taikinan loppu vieläkin jääkaapissa. Taidanpa lorauttaa tilkan vettä sekaan, niin saan sen sitten muuttumaan enemmän lettutaikinan oloiseksi. Seuraavalla kerralla taidan olla hiukan nuukempi tuon psylliumin suhteen.
Nyt sitten siintävät omassakin mielessä ne jo aikaisemmin haaveilemani mansikat. On se vaan mukavaa, kun sen aikaisemman hiilarivoittoisen elämäntavan tilalle kehittyy pikkuhiljaa uusi, yhtä luonteva ruokaelämäntapa ja oikeasti käyttökelpoisia reseptejä. Blogissa on itselle se hyvä puoli, että tulee kokeiltua uusia ohjeita hiukan ahkerammin kuin mitä muuten kokeilisimme.
ISO kiitos blogipalautteesta. Se saa aina innostumaan lisää tästä kokemuksien jakamisesta.
Karppisisko Tuulevi
Hei ! Oletteko kokeilleet tehdä taikinasta vohveleita.Pitääpä kokeilla siihenkin : )
Loistoidea – emme vielä, mutta pitää kokeilla. Jos testaat, niin kerro kokemuksia täälläkin.
Karppisisko Tuulevi
Kiitos mainiosta lettuohjeesta! Kokeilin ja ihastuin, myös ei-karppi-mieheni piti niistä. Tämä ohje jää täällä käyttöön. Maku muistutti perinteisiä lettuja, rakenne vain hiukan liukkaampi. Taikinan tein aivan ohjeen mukaan, psylliumin mittasin tarkasti oikealla mitalla. Annoin turvota liki 20 minuuttia ja paistoin isolla pannulla vähän lettupannulla paistettuja lettuja kookkaampia eikä niiden kääntämisessä ollut sanottavia vaikeuksia.
Olen seurannut blogianne jo jonkin aikaa, mutta nyt taidan kommentoida ensimmäistä kertaa. Ilo täällä on poiketa, monta hyvää vinkkiä olen täältä jo aiemminkin saanut, kiitos niistä kaikista. Kolmisen vuotta olen ollut karppi ja kaipaan jo lisää uusia tuulia karppailuuni.
Ole hyvä vain. Olen itsekin ihastunut tähän – kelpaa koko kriittiselle perheelle paremmin kuin hyvin. Kuuluu ehdottomasti TOP10-ohjeisiin tässä huushollissa!
Karppisisko Tuulevi
Aloitteleva karppi kiittää hyvästä reseptistä 🙂 Tein ohjeen mukaan muutaman letun ja oikein hyviä olivat, mutta kun jätin osan jääkaappiin ja sitten vedellä notkistin taikinaa, niin taikina ”kupli” pannulla eikä niistä tullut saman vertaisia kuin ensimmäisistä. Eli tästä lähtien paistetaan kerralla kaikki 🙂
Nyt lukemaan lisää blogianne, kun ensilukemalta tähän juutuin ja piti heti kokeilla 😉
no, johan löytyi lättyohje. joka vetää vertoja tavalliselle vehnäjauhoista tehdylle taikinalle.mutta paljon terveellisempi.jopa lastenlapset tykkää.näitä olen tehnyt melkein joka päivä.kahvin kanssa sellaisenaa hyviä…ja helpot tehdä…kiitooss..ohjeesta karppisiskot.
Päivitysilmoitus: Voihan pannukakku! « Karppisiskot ja vähähiilihydraattinen elämä!
Näitä lettuja oon tehny monet kerrat! Ihan vhh-ohjeiden ylintä aatelia!!! Sekoitan taikinaan mukaan ryöpättyä nokkosta ni ai taivas, että on ihanaa puolukkasurvoksen ja tonnikalan kanssa!!!!!Ja laitan puolikkaaseen taikinaan vain t-lusikallisen psylliumia ja tarvittaessa kermalla notkistan, jos limautuu liikaa 😉
Ihan sairaan hyvä!
Harjoittelin tänään tällä ohjeella tekemään lettuja, kun kuukauden ketoosikarppauksen jälkeen iski herkutteluhimo. Oli aikamoinen yllätys että tämmöinenkin ukko oppii tekemään lettuja jotka muksut syövät saman tien kun valmistuivat. Itselle jäi vain kaksi ensimmäistä harjoituskappaletta, mutta mahottoman hyviä nekin. Ei yhtään huomannut että olisivat mitään korvikeversioita. No, täytyy tehdä huomenna lisää viikonlopun kunniaksi 🙂
Tämä on yksi parhaista ohjeista vuosien varrella. Komppaan siis aivan täysin. Meillä lapset ovat aikuisia (18, 22) ja vaikka ovat aika hiilaritietoisia eivät kumminkaan noudata mitään vhh-linjaa. He ovat tiukimpia kriitikoita, kun testaan ohjeita. Näistä ei tullut mitään kritiikkiä, päinvastoin! Kehuja.
– Karppisisko Tuulevi
Päivitysilmoitus: Pikkupannaripäivä! | Karppisiskot ja vähähiilihydraattinen elämä!
Hei! Olen alkanut kiinnittää huomiota syömiseeni erityisesti viime aikoina ja keksin äsken tämän karppisiskojen lättyohjeen. Miten tuo kerma tuossa ohjeessa, oletteko kukaan käyttänyt jotain kasvispohjaista kermaa tavallisen sijasta? Psyllium on mulle ihan uusi tuttavuus. En tiedä edes, mitä ainetta se on. Täytyykin hakea netistä. 🙂 Kiitos tästä reseptistä!
Moi. Vastaus ikivanhaan kommenttiin. Emme ole käyttäneet kasvipohjaisia, joten emme osaa sanoa niiden käyttäytymisestä mitään. Psylliumin oilet varmaan löytänyt: se kuuluu mm. gluteenittoman ruokavalion perusaineksiin ja useimmiten löytyy leivontatarvikkeiden läheltä. Jos ei, kysy henkilökunnalta.
– Karppisiskot