Vanha vinkki – uusi värkki

Kukkakaaliriisiä olen tehnyt lisukkeeksi jo vuonna keppi ja kivi. Koska olen enimmäkseen laiska pienijä ja pilkkoja ja raastamisesta on keittiötraumoja (teen valikoivasti), en vaan ole vaivautunut murentamaan kukkakaalia. Olen siis vain lohkonut pieniksi ja keittänyt tai höyryttänyt.

Vaan taannoin kuulin loistavan laiskan kokin vinkin. Tupperware pikakokki tulee ja pelastaa – kukkakaaliriisi syntyy tuossa tuokiossa. Minähän sitten laittamaan kyselyä paikalliseen roskalavaryhmään, josko joku tahtoisi luopua vanhasta pikakokista. Meillä olisi sille mainio koti. Heti tärppäsi ja me ajelimme yhtenä aamuna Mikkeliin mennessä hakemaan uuden keittiöihmeen huusholliimme. Quicj Chef valmiina palvelukseen.

Se todellakin toimii loistavasti ja on juuri niin nopea kukkakaaliriisin valmistusapu, että minäkin saan tuota riisinnäköistä kasvismurua syntymään suit sait sukkelaan. Here we go.

KUKKAKAALI – JAUHELIHARIISI

350 g naudan jauhelihaa
pari kappaletta minikukkakaaleja tai yksi isompi
iso sipuli
reilu kourallinen luumu- tai kirsikkatomaatteja
0,5 dl vettä
suolaa, mustapippuria
chilikastiketta

Huuhtele ja lohko kukkakaali ja myllää se pikakokilla muruiksi. Myös karkealla terällä raastaminen tai monitoimikoneen käsittely tuottaa saman tuloksen – tai jos jaksat pipeltää veitsen kanssa.

Kuori ja silppua sipuli.
Puolita tomaatit.

Paista jauheliha pannulla kypsäksi ja mausta. Siirrä tarjoilupataan. Kiehauta paistinpannulla vesi  ja lisää joukkoon kukkakaalimuru. Keitä pari minuuttia kunnes kaikki neste on haihtunut. Lisää joukkoon mausteet ja nokare voita. Kääntele hetki. Lisää pataan jauhelihan sekaan.

Lisää pannulle hiukan voita ja kypsennä sipulisilppu. Lisää pataan.

Sekoita ja tarkista maku. Mausta halutessasi kevyesti chilikastikeella.

Karppisisko Tuulevi

Parsakaalia, broileria ja mintunmakuista jogurttisoosia

Terve vaan pitkästä aikaa. Täällä kokkaillaan Koivakkalan keittiössä.

Nyt kokkailin hyvää, helppoa ja nopeaa yhdestä lempivihreästäni parsakaalista ja valmiiksi grillatusta broilerista. Alkuperäinen ohje on kotoisin K-ruoan sivuilta, jota usein käytän ruokaohjeita valitessa. Kauppaan mennessä käytän appia ja kotona selailen sivuja koneella.

Parsakaali-broilerpannu

300 g broilerin fileesuikaleita tai grillattua broileria
1/2 rkl öljyä
400 g parsakaalia
muutama valkosipulin kynsi pienittynä
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1rkl voita
1dl vettä
2 rkl soijakastiketta

Ruskista broilerin fileesuikaleet rasvassa pannulla. Jos käytät kypsää grillattua broileria, silppua broilerinpalat pieneksi ja kuumenna pannulla, mausta jauehtulla chilillä tai pyörittele chiliöljyssä. Jätä broilerit sivuun odottamaan.

Huuhtele ja silppua parsakaali. Pieni myös varsia. Kuori ja pieni valkosipulinkynnet.

Kuumenna rasva  ja lisää siihen silputtu parsakaali, valkosipuli ja inkivääriraaste. Lisää vesi. Sekoittele miedolla lämmöllä, kunnes vesi on haihtunut. Parsakaali saa jäädä vähän napakaksi. Lisää lopuksi sekaan broilerinpalat ja soija.

Tarjoa sellaisenaan minttujogurttikastikkeen kanssa.

Minttujogurttikastike

200 g turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia
½ sitruunan mehu
½ valkosipulinkynsi
pieni kourallinen tuoretta minttua silputtuna
suolaa

Valmista kastike. Purista mehu sitruunanpuolikkaasta mehu, pieni valkosipulinkynsi ja silppua minttu. Sekoita ainekset keskenään. Tarjoile kanapannu minttujogurttikastikkeen kera.

Karppisisko Tuulevi

Lautasen kokoinen porkkana-aurinko

Mikä loistava aika tehdä porkkanasosekeittoa. Kaupat myyvät joululta jääneitä soseita hyvällä alennuksella. Ostin kilon pusseja puoleen hintaan ja pakastin osan. Tämän tein tänään.

1 kg valmista porkkanasosetta
2 dl kermaa
vettä niin, että keitosta tulee sopivan paksua
mieleisen makuista tuorejuustoa, minä käytin sekalaiset jämät (n. 150g)
suolaa ja yrttimausteita maun mukaan

lisäkkeeksi:
paahdettuja auringonkukan tai kurpitsansiemeniä
pilkottua kinkkua

Kumoa valmis porkkanasose kattilaan. Laita sekaan kerma ja tuorejuustot. Minulla sattui olemaan vain noin 150 g jämiä jääkaapissa, mutta reilumminkin tuohon voisi laittaa. Myös Koskenlaskija-juusto sopii soppaan mainiosti.

Sekoittele kunnes tuorejuusto sulaa ja keitto kuumenee. Kuumeneva sose on kuin laavaa: kattilasta roiskii kuumia pisaroita. Ole varovainen. Suosittelen kannen käyttöä kattilassa. Jos keitto tuntuu paksulta, lisää joukkoon vettä. Mausta keitto kuumana. Minä käytin suolaa ja omaa yrttimausteseosta, jossa on mm. lipstikkaa. Rakuunakin sopii porkkanan kanssa – se vaan sattui olemaan lopussa omasta maustekaapista.

Jos kaipaat keittoon pursekeltavaa rakennetta, silppua ja kuullosta sipulia ja/tai muita kasviksia joukkoon.

Lisukkeeksi käyvät pannulla paahdetut siemenet, kinkkusilppu, juustoraaste tai vaikka raejuusto. Soppa pitää niitten kanssa paremmin nälkää!

Karppisisko Tuulevi

Keittelin sitten voimasoppaa

Rakastuin lehtikaaliin tänä vuonna. Mukavasti makua ja reilusti rautaa. C-vitamiiniakin kuulemma tuplasti verrattuna appelsiiniin. Kasvissyöjäsiskomme (ei siis karppisisko Virpi, vaan kolmas meistä) on viljellyt palstallaan lehtikaalia vuosikaudet, mutta minä sytyin sille vasta nyt, kun se löysi tiensä kauppojen valikoimiin. Tänä syksynä olen ostanut lehtikaalia ruokapiiri Lispitikan kautta. Sieltä tilaamme muutenkin kerran kuussa luomu- ja lähiraaka-aineita. Normikaupoistakin kotimaista lehtikaalia on löytynyt mukavasti. Viime viikon ruokapiirijaosta poimin mukaan kolme lehtikaalipussia, jotka muistin lounasta tuumaillessa. Muutkin ainekset löytyivät jääkaapista. Kauppaan ei täältä kylätien takaa lähdetä yksittäisiä asioita täydentämään. Syntyi lehtikaalikeitto.

Lehtikaalikeitto

2 isoa sipulia pieneksi pilkottuna
300 g (1 pieni) lanttua kuorittuna ja pieneksi pilkottuna
300 g ( 2 kpl) palsternakkaa
200 g lehtikaalia
200 g mausteista makkaraa
1,5 – 2 l vettä
2 rkl kasvisliemijauhetta (luomu)
nokare voita sipuleiden freesaukseen
suolaa
vähän mustapippuria myllystä

Pilko sipuli pieneksi ja freesaa pannulla.
Kuori ja pilko lantut ja palsternakat pieniksi kuutioiksi. Poista lehtikaalista ruodot ja silppua lehdet pieneksi repimällä tai saksilla. Pilko makkarat valmiiksi. Minä käytin kahta: mietoa perusmakkaraa ja mausteista, vahvaa versiota. Tuju makkara antaa kivan makupotkun soppaan.

Laita vesi kiehumaan. Lisää kasvisliemijauhe joukkoon, kun kiehuminen alkaa. Lisää veteen ensin lanttukuutiot ja laita hetken päästä perään palsternakkapalaset. Mausta lientä kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Keittele 15 – 20 minuuttia ja lisää lehtikaalisuikaleet joukkoot. Nakkaa samalla myös makkarakuutiot ja freesatut sipulit soppaan. Kypsennä, kunnes lehtikaali on mielestäsi sopivan pehmeää.

Aviomies tuumasi keittokattilan kannen alle kurkistaessaan
– Pelottavan terveellisen näköistä!
Syötyään hän tuumasi, että kyllä kannatti maistaa. Tämähän on hyvää!

– Karppisisko Tuulevi

Sattumoisin salviaa

Salvia on minun yrttipenkkini suosikkikasvi. Yksi niistä. Siksi sitä kasvaa siellä joka vuosi. Nyt satokausi alkaa olla lopuillaan ja mietin, mitä tekisin vielä eloisana rehottavalle salvialle. Kuivata sen toki voi, mutta eihän mikään vedä vertoja tuoreelle yrtille.

Kokkailu eteni taas seuraavasti:
1) tarkista mitä raaka-aineita löytyy
2) kehitä niistä jotakin.
Salvian lisäksi löytyi parsakaalaalia, lehtikaalia, naudanjauhelihaa, chiliä ja parmesania.
Valmistin salvia – voikastiketta ja tarjosin sen parsakaalin kanssa. Pöydässä oli lisäksi simppeli lehtikaali – jauhelihapannu, jonka ohjeen postaan toisella kerralla.

SALVIA-VOIKASTIKE

75 g voita
kourallinen tuoretta salvia silputtuna
muutama (maun mukainen määrä) valkosipulinkynsi murskattuna
tilkkanen sitruunamehua
mustapippuria myllystä
hiukan suolaa
ropsaus mantelirouhetta

Sulata voi kattilan pohjassa tai pannulla. Lisää joukkoon murskattu valkosipuli, pyöräyttele. Lisää silputut salvian lehdet. Pienet lehdet voit laittaa joukkoon kokonaisina. Terästä kastikkeen makua tilkalla sitruunamehulla. Mausta pippurilla ja suolalla. Minä lisäsin vielä rakenteen vuoksi hiukan mantelirouhetta joukkoon.

Salvia-voikastike tarjoillaan usein pastaruokien seurana, ykkössuosikkina tuntuvat olevan gnocchit. Myös perunagnocchien seuraksi tämä soosi usein kuuluu. Koska minä en pastaa taikka potaattia syö, valelin kastikeella kevyesti keitetyt luomuparsakaalit. Meille combo kelpasi hyvin, mutta varoitan – joku teistä saattaa vierastaa kahta vahvaa makua kimpassa. Salviaa ja parsakaalia. Salvia pääseekin varmasti paremmin oikeuksiinsa jonkun miedomman raaka-aineen kruununa.

Karppisisko Tuulevi

Ruokapöydän tomaattikuningatar

Menneen juhannuksen aikana turvauduin useampaan Hiidenuhman keittiön mainioon reseptiin. Paula testaa ja julkaisee mainioita ohjeita ja on ehdoton suosikkini aina, kun etsin jotain uutta vinkkiä ruoanlaittoon.  Jos ette tunne blogia ennestään, tsekatkaa – ohjeisiin voi luottaa.

Värkkäsin juhannusaatoksi Hiidenuhman idealla tomaattisen juustokakun. Sillä voi vallan hyvin korvata vaikka voileipäkakun juhlapöydässä. Ohje on Hiidenuhman blogista kotoisin, mutta varioin sitä vähän. Ihan kaikkia aineksia ei ollut mulla valmiina varastossa, joten etsin muistamani juustopiirakan ohjeen samasta blogista. Pohjan resepti on luottokamaa. Korvasin siis hasselpähkinäpohjan mantelijauhoversiolla. Tässä on teille tomaatti-juustokakku vol. 2.

TOMAATTIJUUSTOKAKKU
12:lle

Pohja:
3 dl mantelijauhoja
1 tl psylliumia
0,5 tl suolaa
125 g voita
1 kananmuna

Täyte:
tomaattien paahtaminen:
yhteensä rasiallisen verran keltaisia ja punaisia kirsikkatomaatteja halottuina -> käytä täytteeseen desin verran paahdettuja, silputtuja tomaatteja, ylijääneet voit syödä suihisi
oliiviöljyä
1 rkl silputtua timjamia
suolaa ja pippuriseosta myllystä

200g tuorejuustoa (aurinkokuivattu tomaatti)
300g turkkilaista jogurttia
150 g raastettua juustoa
2 dl kermaa
3 kananmunaa
0,5 dl basilikaa / muita yrttejä silputtuna
2 valkosipulinkynttä puserrettuna

Koristelu:
erivärisiä ja kokoisia tomaatteja ohueksi siivutettuna

Tarjoiluun:
basilikaa / rucolaa / yrttejä / villiyrttejä – mitä nyt sattuu olemaan käsillä

Tomaattien paahtaminen
Voitele vuoka ja lado halotut kirsikkatomaatit siihen leikkuupinta ylöspäin. Pirskottele päälle öljyä ja sirottele mausteita: timjami, suola ja pippuriseos myllystä. Paahda tomaatteja grillivastuksen alla, uunin yläosassa 225 asteessa puolisen tuntia, kunnes tomaatit saavat vähän väriä ja ovat lähes kuivia. Näin kakkuun ei tule liikaa kosteutta. Jätä tomaatit jäähtymään. Silppua ne ennen täytteeseen sekoittamista.

Pohjan valmistaminen
Voitele irtopohjavuoka. leikkaa sen pohjalle täsmälleen pohjan kokoinen leivinpaperiarkki. Sekoita mantelijauhoihin psyllium ja suola. Nypi seoshuoneenlämmössä pehmenneen voin kanssa muruiksi. Vatkaa kananmuna sekaan. Painele taikina irtopohjavuokaan (halkaisija noin 25 cm). Jätä pohja puoleksi tunniksi jääkaappiin ennen paistamista. Paista pohjaa kymmenisen minuuttia 225 asteessa.

Juustokakun valmistaminen
Laita tuorejuusto ja turkkilainen jogurtti kulhoon, sekoita sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää sekaan kerma, juustoraaste, tomaattisilppu, yrtit ja puserrettu valkosipuli. Tsekkaa maku. Sekoita kananmunat lopuksi joukkoon kevyesti. Lisää täyte paistetun, jäähtyneen pohjan päälle. Asettele vielä varovaisesti täytteen päälle ohuet tomaattisiivut.
Paista kakkua 150 asteessa tunnin verran. Kytke lämpö pois ja anna kakun olla jälkilämmössä toinen tunti. Kun otat kakun uunista, irrota yläreuna veitsellä vuoan reunoista, jollei se ole uunissa irronnut. Kakku pääsee laskeutumaan. Jäähdytä kakku huoneenlämmössä, laita vuoan päälle kelmu ja anna valmiin kakun asettua jääkaappilämmössä muutama tunti. Irrota irtopohjavuoka varovasti ennen tarjoilua ja nosta kakku tarjoiluvadille. Seuraksi sopii mainiosti tuore, vihreä salaatti. Meillä kakku oli juhannuspöydän herkkuna grilliruoan ja salaattien kanssa. Loput jäivät jääkaapista näykittäväksi herkuksi. Kakku on tuhtia tavaraa, joten pienikin siivu tekee kylläiseksi.

Karppisisko Tuulevi

Juuresjuttua uuninluukun takaa

Meidän jääkaapissamme on jokseenkin aina porkkanaa, lanttua ja sipulia. Olen pitkin talvea tilannut ruokapiiri Lisptikan kautta luomutavaraa ja eilen mies kiikutti juuri jaosta useamman kilon pussin porkkanoita. Karppisisiko Virpi pysyy myös porkkanoissa, sillä hänen miehensä työskentelee Markku Laasosen porkkanafarmilla Ristiinassa. Yrityksen komeasta neljänkymmenen vuoden historiasta kirjoitin muuten pari vuotta sitten jutunkin Spektaakkli -hankkeen lehteen, tsekkaa sivut 9-10 tästä linkistä.

Joskus muinoin olen postannut juustoisten uunijuuresten ohjeen ja se pelittää kyllä edelleen. Tällä kertaa kirjoittelen simppelin perusreseptin, joka toimii aina vain. Tätä olen valmistanut viikon sisällä kahteenkin otteeseen.

kilon verran juureksia (porkkana, punajuuri, lanttu, palternakka)
pari sipulia
ruokaöljyä
suolaa
pari tl yrttimausteita
mustapippuria
(tilkka hunajaa)

Kuori ja pilko juurekset sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Pieni lanttu vähän mjuita pienemmiksi paloiksi, samoin punajuuri, jos käytät sitä. Voit myös keittää niitä ensin viitisen minuuttia. Sekoita  palat sipulia lukuun ottamatta keskenään ja kaada kulhoon. Sekoita joukkoon öljy ja yrtit, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada juuresseos uunivuokaan ja jos käytät hunajaa, valuta sitä hiukan päälle. Kypsennä juureksia 180- asteisessa uunissa 40–50 minuuttia. Tarkka kypsymisaika riippuu lohkojen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla.

Pyörittele sipuleita öljykulhon pohjalla ja lisää ne uunivuokaan varttia myöhemmin. Ne ovat nimittäin pehmeämpiä kuin muut ainekset ja hajoavat helposti. Kun juurekset saavat väriä, kietaise vuoan päälle foliota, ettei satsi pääse kuivumaan.

Minä tarjoilen uunijuureksia milloin minkäkin liharuoan lisäkkeenä. Tällä viikolla olin kaverilla kylässä ja laitoin siellä illalla uunijuureksia. Päälle pilkoin paketin lihaisaa bratwurstia ja työnsin vuoan takaisin uunin siksi aikaa, että makkarat kuumenivat ja saivat vähän väriä.

Karppisisko Tuulevi

Raakaruokahaparointia ja ruokavalion säätämistä

Olemme moneen otteeseen kirjoittaneet kropan viestien kuuntelusta. Minulle vatsa esimerkiksi kertoo, etteivät viljat ole hyvästä. Vaikka mulla ei keliakiaa olekaan, viljat saavat vatsan kuplimaan ja tekevät ilmaa. Isällä nyt iäkkäänä todettu keliakia antaa myös viitteitä siitä, että lähipiirinkin kannattaa tarkkailla syömisiään. Verikokeissa mitään keliakiaa viittaavaa ei ole havaittu. Tähystyksessä en ole käynyt. Viljat kuitenkin minimoin vähähiilarisen tuokavalion vuoksi jo vuosia sitten. Valkoinen vilja ja sokeri selvästi myös väsyttää minua.

Raikkaan kaipuu

Tänä talvena olen kaivannut kovasti raikkautta, keveyttä ja vaihtelua ruokavalioon – siitäkin huolimatta, että syön paljon kasviksia eri muosoissa. Jotain puutosta tai ainakin kaipuuta kumminkin on ollut ilmassa. Ihan jo sitä, että haluan ruokiin erilaista rakennetta ja suutuntumaa. VHH on ankkuroitunut elämään ja nyt jalostan sitä elämäntapana eteenpäin.

Kuin tilauksesta eteeni on tullut raakaruokamakupaloja. Ensin Ravintolapäivän Ananas & Kookos -kahvila Savitaipaleella ja eilen ystävän syntymäpäiväjuhlat, joiden menu oli 80-prosenttisesti raakaruokaa. Aterian jälkeen olo oli mainio. Kevyen ja nautinnollisen kylläinen ilman ähkyä. Pahimmat ähkyt elämän varrella ovat tulleet sekalaisista aterioista, joissa on ollut muun muassa pastaa tai perunagratiineja. Potun ja jauho- & riisilisäkkeiden vaihto kasviksiin on keventänyt aterioiden jälkeisiä olotiloja paljon. Raaka-aterian jälkeinen olo on vieläkin parempi.

Kokonaan raakaruokaan en ole siirtymässä, mutta otan sen osaksi syömisiä. Korvaan aterioita ruokaisilla smoothieilla ja testailen raakareseptejä, jotka valtaosin vastaavat hyvin vähähiilarista elämäntapaani. Kuulostelen, miltä olo tuntuu ja mikä on sopiva määrä. Kyllä sen vain huomaa, mikä kulloinkin on hyväksi.

Keittiökameleontti teki punajuuripizzaa – ongi ohje!

Tähän hätään linkitän Keittiökameleontin blogiin, josta löytyy yksi eilisten juhlien tarjoiluista. Ystäväni oli valmistanut raakapizzaa Outi Rinteen ohjeella ja voi kuinka maukasta se oli. Mulle maistui ja muulle seurueelle myös. Punajuuripizza raakaruokameiningillä, olkaa hyvä! Mulla mitään kuvaa nyt ole, sillä eilen minä vain nautin seurasta ja ruokailusta.
Outin Raakaruoka-aika -kirja (Atena 2013) on mulla nyt yksi opinkappale muissakin kuin smoothiehommissa. Maaliskuun 2014 puolivälissä kirjan hinta on Bookyssa 26,30 euroa.

Alla oleva kuva on sieltä Ananas & Kookos pop up -ravintolasta muutaman viikon takaa. Paikka oli Taina Valsin Method Putkisto -sali Savitaipaleella. Taina ohjaa Savitaipaleen lisäksi myös Lemillä, Suomenniemellä, Luumäellä sekä Tuohikotissa. Taina nappasi foton perheestämme ynnä yhtä aikaa paikalle osuneesta ystävästämme.

– Karppisisko Tuulevi

Kirjalinkki sisältää affiliate-markkinointia

Kokkiiii, tee wokkiiii!

Tytär ja minä harrastimme tänään sunnuntaikokkausta yhdessä. Kaupunkiin muuttanut kuopus on täällä viikonlopun vietossa ja se on yhtä nastaa kuin aina muulloinkin. Eilisiltana katsoimme Iris-leffan ja puputimme leffaeväänä avokado-smoothieta, cantaloupe-melonin viipaleita ja -uskokaa tai älkää – ituja, joita olen kasvattanut ensimmäistä kertaa vuosiin. Aamulla nukuimme pitkään, söimme kunnon brunssin yhdentoista aikaan ja laiskottelimme. Iltapäivällä iski eväsikävä. Minkään valtakunnnan menuta emme suunnitelleet etukäteen, vaan tutkailimme jääkaapin sisällön aloimme loihtia siitä ruokaa. Loihtiminen on muuten edesmenneen appeni sana – hän aina tuumasi anopin loihtivan aterioita. Olkoon tämä nyt sitten sitä apen perinnön jatkamista yhdeltä pieneltä osaltaan – edes verbaalisesti.

Ostin perjantaina hyvän näköistä lehtikaalia. Valitettavasti se on espanjalaista tavaraa, mutta mieliteko yltyi niin suureksi, etten malttanut olla ostamatta. Olen silpunnut sitä myös smoothien joukkoon ja toimii siinäkin. Koska olen ennen muuta suomalaisien raaka-aineiden ystävä, odottelenkin nyt kotimaan lehtikaalikautta –  ja villiyrttikautta ja parsakaalikautaa ja marjakautta ja ja  ja ja…

Reseptissä on vähän sitä taikka tätä. Pointti on tehdä ruokaa raaka-aineista, joita on helposti käsillä ja meillä sattui nyt olemaan monenlaista. Silppusimme joukkoon sellaisen kevyesti nahistuneen nyrkin kokoisen valkokaalin palasenkin, joka oli unohtunut jääkaappiin. Inkivääritahna taas täydensi tuoreen inkiväärin vähän liian pientä nokaretta. Tahna on kotoisin miehen ja tyttären organisoimasta sushi-kokeilusta. Olen lisäillyt sitä joskus myös keittoihin. Tällaisen wokin me siis pyöräytimme. Ruoasta tulee maukas myös ilman katkarapuja – kokeile.

INKIVÄÄRIN MAKUINEN KASVIS-KATKARAPUWOKKI

pala tuoretta inkivääriä
pari ruokalusikallista inkivääritahnaa
2 tomaattia (tai enemmänkin)
2 porkkanaa
1 iso sipuli
2 palsternakkaa
parisataa grammaa lehtikaalia
pala valkokaalia
ison kesäkurpitsan puolikas
punaisen paprikan puolikas
pari desiä kookosmaitoa
noin 300 g katkarapuja
oliiviöljyä
suolaa
mausteita: esim. paprikaa, chiliä, oreganoa, valkosipulia
tarjoillessa pinnalle ruohosipulisilppua

Kuori ja pilko juurekset ja sipulit valmiiksi pikku kuutioiksi. Silppua lehtikaali,  valkokaali, kesäkurpitsa, paprika ja tomaatti valmiiksi. Kuori ja raasta inkivääri  (minä pilkoin eikä inkiväärin maku jakaannu silloin tarpeeksi tasaisesti) ja lisää se pannulla kuumennettuun öljyyn.  Sekoittele hyvin ja lisää sekaan inkivääritahnaa. Lisää hetken päästä pieniksi pilkotut tomaatit. Anna seoksen hautua sen verran pitkään, että tomaatit kypsyvät ja alkavat nesteytyä. Rakenne muuttuu kastikemaiseksi. Lisää sen jälkeen kaalit ja kypsennä vähän aikaa. Seuraavaksi ovat vuorossa porkkananokareet, jonka jälkeen on nopeasti kypsyvän palsternakan vuoro.  Lisää aina uuden erän yhteydessä pannulle hiukan öljyä. Kypsennä kasviksia vain sen verran, että ne jäävät rapeiksi. Lisää kookosmaito joukkoon vähän ennen kuin ainekset ovat sopivan kypsiä. Kun kookosmaitokin kuumenee, mausta ruoka suolalla ja halutessasi muilla mausteilla. Me laitoimme hiukan chiliä. Katkarapujen vuoro on vasta aivan lopussa, koska ne tarvitsee vain kuumentaa. Jos kypsennät katkarapuja liian pitkään, niistä tulee sitkeitä. Leikkaa vielä ennen tarjoilua pinnalle ruohosipulisilppua.

Sitten vain pannu pöytään ja syömään. Me emme tehneet tämän seuraksi tuoresalaattia, koska koko ruoka oli kasvisvoittoinen. Olemme myös tänään vetäneet vihreää ja tuoretta smoothien muodossa. Siinä oli seassa mm. lehtikaalia ja avokadoa.

Karppisisko Tuulevi

Hauki on syötävä kala

Hauki jakaa mielipiteet. Yksi ei voi sietää, toinen ei pidä edes ihmisruokana ja kolmannelle kelpaa kyllä. Meillekin kelpaa. Mies kalastaa yleensä hauenkudun tietämissä keväällä – muulloin vähemmän. Siksi riemastuimme, kun Sakari tuolta pitäjän toiselta puolelta viestitti Facebookissa saaneensa taas niin paljon haukia, että niistä joutaa meillekin. Vaikka olimme lähdössä hakemaan tytärtä Lahdesta koiranäyttelyreissulta, päätimme kiepauttaa reilut parikymmentä ylimääräistä kilometriä tuoreen kalan perässä. Kylmälaukussa ne matkasivat mukana Lahteen ja sieltä illaksi kotiin. Sunnuntailounaan pääraaka-aine oli valmiina!

Ohjeeni on aivan summittainen ja sinne päin. Mitään en mitannut enkä punninnut, mutta idea selviää.

Kanttarellin makuisia haukikuutioita 

haukifileitä
hiukan voita
suolaa ja muita mausteita
kanttarellijauhetta (kts. myöhemmin)
tilkka kermaa

Pilko haukifileet pieniksi kutioiksi. Poista ne ruodot, jotka saat vaivattomasti irti. Sulata pannulla hiukan voita ja pyörittele haukikuutiot kevyesti  siinä kypsiksi saakka. Kaada uunivuokaan ja ripottele päälle kanttarellijauhetta. Me olemme tehneet sen itse, enkä tiedä onko moista valmiina. Kuivasimme kanttarelleja syksyllä vihanneskuivurilla ja  ”jauhoimme” kuivat sienet läpi metallisiivilästä. jauhe on kätevää ruoanlaitossa, sillä kuivattujen sienten liotus jää kokonaan pois välistä. Sienijauhetta voi myös ropsauttaa helposti ruoan sekaan, kun kaipaa sienten makua.

Mausta seos suolalla ja varovasti muilla haluamillasi mausteilla. Älä laita paljon mausteita, ettei hauen mieto maku kokonaan uppoa niihin.
Lorauta hiukan kermaa joukkoon. Laita vuoka hetkeksi 200-asteiseen uuniin siksi aikaa, että kerma kuumenee. kermaa käytin, jotta sasin hiukan kastiketta. Hauki on sen verran kuiva kala, etä se myös kaipaa hotain kosteutta.  Minä taisin pitää vuokaa uunissa kymmenisen minuuttia eli sen ajan, minkä valmistin muusia.

Aurinkomuusi

Sopivasti porkkanoita
(Iso palsternakka)
Keitinvettä
Hiukan kermaa
Yrttisuolaa

Keitä porkkanat ja palsternakka pehmeiksi. Huomaa, että porkkanat vaativat pitemmän keittoajan kuin palsternakka. Voit jättää palsternakan myös pois, jos olet hiilarimäärän suhteen kovin tarkka. Kaada keitinvesi talteen ja soseuta juurekset sauvasekoittimella muusiksi. Porkkanamuusin voi hyvin tehdä sillä, koska porkkanassa ei ole liisteriksi muuttuvaa tärkkelystä. Lisää sopiva määrä keitinlientä nesteeksi ja lopuksi hiukan kermaa pyöristämään makua. Mausta yrttisuolalla. Meillä on sellaista itse tehtyä. Siitä ei ole postausta, mutta sienisuola löytyy kyllä blogistakin.

Porkkanamuusista tulee aivan ihanan väristä. Vaalean kalan kanssa se on just oikeanlainen, piristävän näköinen ruoka.

Ennen tarjoilua silppusin vielä pienen, maukkaan kesäkurpitsan kuutioiksi ja freesasin kuutiot nopeasti pannulla. Ripottelin mauksi hiukan suolaa ja väriksi & ytyaineeksi nokkosjauhetta. Tuoresalaattia ei nyt ollut, sillä söimme tomaatit irtotavarana erikseen.

Karppisisko Tuulevi