Raakakakkuilua vaihteeksi

Haastattelin jokin aika sitten Kristiina Komulaista erästä lehtijuttua varten. Päädyin samalla selaamaan Kristiinan Instgram-tilin kuvia ja huomasin siellä myös muutaman reseptin. Raakakakkujen raakakakku. Mikä tämä on?

Luin kuvatekstistä ohjetta ja totesin, että mullahan on tyrniä pakkasessa huru mycket. Tässä teille sovellettu Magnus Appelbergin tyrnikakku. Me vetäisimme tämän juhannuspäivän päiväkaffen kanssa.

Originaalissa ohjeessa oli tyrnitäytteessä kookosrasvaa, jota mulla nyt vaan ei sattunut olemaan. Kauppaankaan en sitä suunnistanut enää juhannusaattona etsimään tämän välimatkan vuoksi. Täyte jää tässä siis minun sumplimassani versiossa pehmeämmäksi kuin originaalissa, vaan eipä haittaa.

Umpikarppi tämä ei ole, sillä pohjassa on kuivattuja taateleita. Hiilareiden määrä on kumminkin maltillinen eli koko satsissa on vähän vajaa 60 g imeytyvää hiilaria. Kertyyhän siitäkin tietysti, jos koko kakun vetäiset ja jos linjasi on tiukka. Sokeriseen valkojauhokakkuun verrattuna tämä on kumminkin kelpo tavaraa herkkuhampaan kolotukseen. Sopii siis minun pirtaani. Kakku kelpasi myös nuorisolle, joka kyyditti sitä appelsiinikermajäätelöllä.

VERSIO MAGNUS APPELBERGIN TYRNIKAKUSTA

Pohja:
175g kuorellisia manteleita
150g kivettömiä, pehmeitä, kuivattuja taateleita
ripaus suolaa

Täyte:
200g sulatettuja tyrnimarjoja
(1/2rkl hunajaa) / 1/2 rkl sokeritonta siirappia
runsas 1dl cashewpähkinöitä
(runsas 1dl kylmäpuristettua kookosrasvaa)

Pistä mantelit hienoksi blenderillä ja heitä kohta joukkoon taatelit. Vitamixini tekee selvää jälkeä melkein mistä vaan tavarasta – jos käytössäsi on vähemmän tehoja, voit liottaa manteleita ennakkoon pehmeämmiksi. Minä käytin avatusta pussista ottamiani taateleita, jotka olivat hiukan kovettuneet. Pehmensin niitä about tunnin verran kuumassa vedessä ennen blendausta. Laitoin tilkan liotusvettä pohjaseoksen joukkoon.

Painele seos vuokaan (optimaalinen on halkaisijaltaan noin 16 cm).  Blendaa sen jälkeen tyrnit ja sokeriton siirappi (tai hunaja). Lisää joukkoon cashew-pähkinät ja halutessasi kookosrasva. levitä pohjan päälle. Alkuperäisessä ohjeessa Kristiina jakoi pohjaseoksen kahtia ja teki toisesta puolikkaasta kannen niin, että tyrniseos jäi väliin.Minä olin laiskempi.

Anna tekeytyä yön yli jääkaapissa.

 

 

 

 

 

 

Karppisisko Tuulevi

Tämän päivän aamiainen

Asun maalla. Lähimpään kauppaan on matkaa kymmenisen kilometriä ja kaupunkiin kakskytäviis. Tänne hiekkatien varrelle posti tulee  päivällä ja päivän lehti tulee vasta postin mukana. Yleensä siinä puolen päivän aikaan. Viikonloppu onkin luksusta, sillä päivän lehden pääsee lukemaan aamukahvin kanssa. Lapsuudessa asuin näillä samoilla kulmilla – silloin viikonloput lehdet tulivat postilootaan vasta maanantaiksi.

Tänään heräsin niin myöhään, etten kehtaa edes sanoa. Istuskelin aamiaiseni ääressä liki lounasaikaan. Pitkään ja hartaasti.

Sekoittelin kreikkalaiseen jogurttiin itse keittämääni sokeroimatonta omenasosetta, jossa seikkaili mukana omenanpaloja. Lisäsin päälle vähän tyrnimarjoja pakkasesta ja kruunasin annoksen pellavansiemenrouheella.

Lautaselle siivutin tomaattia ja nostelin kaveriksi muutaman siivun pehmeää Président-vuohenjuustoa. Sitä, jonka paketissa lukee 12 petits chevrés doux. Se onkin mun ja tyttären yhteinen suosikki. Vielä pari basilikan oksaa ja se oli sitten siinä. Mukillinen kahvia tietysti myös!

Ja kelloa ei sitten tarvinnut vahtia yhtään!

Karppisisko Tuulevi

Hei hedelmiä!

Hedelmäthän ovat oikeaa terveysruokaa, eikö?

Voi olla yllätys, että monissa hedelmissä on yhtä paljon sokeria kuin mehuissa ja virvoitusjuomissa. Karppaajan keittiössä pahimmassa pannassa ovat viinirypäleet ja banaanit. Tummissa viinirypäleissä on 16,6 g/100 g ja banaanissa 18,3 g / 100 g imeytyvää hiilihydraattia. Appelsiini jää alle kymmeneen, 8,9 g /100 g ja omena 8 g:n molemmin puolin vähän lajikkeesta riippuen.

En nyt sano, ettei mitään hedelmiä pitäisi syödä. Hyväkarpin ruokavalioon ne mahtuvat kohtuudella käytettynä mainiosti, joskin itse popsin rypäleitä ja banaania hyvin harvoin. Banaanin mausta en oikein edes pidä. Kotimaisia omppuja sen sijaan syön suunnilleen kaksi käsin silloin kuin niitä syksyllä saa – ihania säilöntäaineettomia lähihedelmiä. Tuontiomppuihin en juuri puutu ja muutkin tuontihedelmät jäävät nykyään yleensä vähiin.

Tilalla ovat kotimaiset puutarha- ja metsämarjat. Vadelmassa hiilareita on vain nelisen grammaa sadassa grammassa. Mustikassa ja puolukassa vähän reilu 6g/100g. Heinäkuun herkkuni mansikka kipuaa suunnilleen samoihin hiilarilukemiin omenan kanssa. Torjuntaaineetonta mansikkaa meillä on pakastimessa ja sillä herkuttelen myös tuoreena satokaudella.

Appelsiinia on totuttu pitämään c-vitamiinin superlähteenä. Sen kuten monien muidenkin hedelmien c-vitamiinipitoisuus on kumminkin varsin vaatimaton verrattuna vaikkapa tyrnimarjaan. Sadassa grammassa tyrniä on 165 mg  c-vitamiinia, appelsiinissa tuosta määrästä vain kolmannes. Tähän viittasinkin jo taannoisessa aamiaisjogurttipostauksessa.  Sitrushedelmät ovat myös happoisia, eikä niiden runsas syöminen tee hampaille kovin hyvää.

Karppisisko Tuulevi
joka ajatteli ropsauttaa jälkiruokajogurttiin vähän pakastevadelmia sekaan

Kreikkalaista ja tyrniä

Tällä kertaa vain lyhyt välähdys aamupalapöydästä. Lusikoin lautaselle perin tuttua kreikkalaista jogurttia – tällä kertaa siis Lidlin Eridanousta. Päälle ropsaus anopin kasvattamia tyrnimarjoja ja kevyesti steviaa makeutukseksi.

Finelin mukaan tyrnissä on kuutisen grammaa imeytyvää hiilihydraattia sadassa grammassa. Ei paha. Ekstrana tulee vielä tyrnimarjojen värienergiavaikutus – sama kuin appelsiinilla, mutta kotimaisesta marjasta. Finelin mukaan tyrnissä on muuten noin kolminkertaisesti C-vitamiinia verrattuna appelsiiniin. Muistelen lukeneeni, että sen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. Muitakin terveysvaikutuksia löytyy.

Karppisisko Tuulevi