Gastriitin katoaminen, osa 1.

Kesällä kirjoitin artikkelissa Karppisiskon kahvihetki itsellenikin yllättävästä vatsadiagnoosista gastriitista eli pohjukaissuolihaavasta. Tätä tutkimusta oli edeltänyt reilun kuukauden mittainen vehnänsyöntikuuri, sillä samalla tutkittiin myös keliakia. Jälkimmäistä ei siis löytynyt. Patologi poissulki näytepaloista vielä syövän sekä helikobakteerin. Niitäkään ei onneksi löytynyt. Diagnoosini oli siis gastriitti eli vanhalta nimeltä vatsakatarri. Tuttu tauti sikäli, että nuoruuden  ex-heilani sairasti ja sai sen kuriin opastamallani luontaistuotteella.

Zolt, ei kiitos

Tein ratkaisun, mihin en toki ketään kehoita. En aloittanut lääkärin määräämää zolt-kuuria. Zolt on lääke vatsan liikahappoisuuteen, liikahappoisuus taas syy pohjukaissuolen tulehdustilaan ja haavaumiin. Mistä liikahappoisuus sitten johtuu? Karppiruokavaliosta, ehtivät jo nopeimmat hieman vahingoniloisena huudella. Väärin. Vietin pari iltaa netin äärellä etsien aiheesta tietoa: virallista sekä epävirallista eli ihmisten kokemuksia erilaisista keskusteluketjuista. Kokemuksiahan löytyi, laidasta laitaan. Tietoa vaivasta oli yllättävän niukasti, mutta löysin selkeitä viitteitä seuraavista hapon lisääjistä: stressi, tupakka, särkylääkkeet, väkevä viina ja kahvi. Hieman epävarmempia viittauksia löytyi hapon lisääjänä yllättäen todellisena vatsanystävänä tunnetusta kaurasta. Sain myös tukea karppiruokavalioon tiedosta, että viljatuotteet aiheuttavat tulehdustilaa elimistössä. Samoin kaikki sokerituotteet. Näin ollen myös vatsan tulehdustila pysyi pahana, sillä söin ohjeiden mukaisesti reilusti vehnätuotteita ensimmästä tähystystä edeltäneenä kuukautena. Mitään suoraa syy-yhteyttä en kuitenkaan löytänyt ja uskon, että kehoni heikko kohta nyt sattuu olemaan vatsa. Olen kärsinyt erilaisista epämääräisistä vatsavaivoista koko ikäni ja reagoin lähes kaikkeen vatsani kautta.

Suhtaudu vakavasti vatsavaivoihin

Muistutan kuitenkin kaikille, että KAIKKI EPÄMÄÄRÄISET VATSAVAIVAT TULEE OTTAA TOSISSAAN! Minulla oli diagnoosiin nähden lievät vaivat, en juurikaan esimerkiksi kärsinyt tyypillisestä närästyksestä. Karppiruokavalio oli aikaisemmin rauhoittanut vatsani oireilua reilusti. Siksi sairaus tulikin suurena yllätyksenä, olin varautunut lähinnä keliakiaan.  Vatsatähystys on paras keino tutkia vakavammat sairaudet. Niistä syöpä lienee pelottavin. Pitkälle jatkunut, hoitamaton gastriitti lisää myös syövän riskiä ja siksi kehotan kaikkia vatsavaivoista kärsiviä tutkituttamaan oireilunsa syyt.

Olen juuri tänään kotiutunut kontrollitähystyksestä. Lääkärille tohdin paljastaa vasta tähystyksen jälkeen, etten käyttänyt zolttia. Huojentuneena sain kuulla, että kaikki on kunnossa. Limakalvot terveet, haavaumat parantuneet ja tulehdus poissa!
Oma kokemukseni siis osoitti, että ruokavaliolla ja tietyillä tukihoidoilla (etupäässä luontaistuotteilla) voi saada vatsan kuntoon ilman lääkkeitä. Näistä keinoista kerron blogipostauksen toisessa osassa.

Karppisisko Virpi

Mainokset

Karppisiskon kahvihetki

Ei ollut karppisisko Virpillä keliakiaa, vaan gastriitti. ”Tupakka, särkylääkkeet ja kahvi pois” sanoi lääkäri. No, kaksi ensimmäistä on helppoja, koska en käytä ;-). Kahviakin olen nauttinut  mielestäni kohtuullisesti. Väkeviä alkoholeja en juuri lainkaan. Vietin pari iltaa netin äärellä etsien aiheesta tietoa ja kirjoitan siitä tuonnenpana, mutta siitä olen vakuuttunut, että karppaaminen ei sitä ole aiheuttanut. Muutama siitä ehti jo kommentoimaan tyyliin ”sen siitä saa kun syö noin…” Juu, jätän omaan arvoon, tiedän itse parhaiten millä ruokavaliolla voin hyvin. Sitäpaitsi tutkimuksia edelsi parin kuukauden viljansyöntikuuri, mikä lähti ihan lapasesta. Suklaa- ja sokerihimo valtasi ja olo oli huono.

Mutta aiheeseen eli kahviin. Vähintään yksi kupillinen pitää saada päivittäin, mutta senkin voi tehdä vastaystävällisesti maitokahvin muodossa.

1/2 mukillista maitoa
1/2 mukillista kahvia
ripaus kanelia ja vaniljaa

Maito ja mausteet kuumennetaan kattilassa samalla vispaten sitä. Kaadetaan mukiin, istutaan alas, tuoksutellaan ja rentoudutaan sillä aikaa kun juoma hieman jäähtyy ja nautitaan vaikka hyvän kirjan äärellä.

Pääsyynä ongelmaani lienee siis stressi. Olen sen tiedostanut, mutta sen hallitseminen onkin vaikeaa.  Toivotankin kaikille stressittömiä kahvihetkiä.

Karppisisko Virpi

Nälkä, osa1.

Jos nälän tunne rajoittuisi pelkkään vatsan kurnintaan, niin minulla ei olisi mitään ongelmaa sen hallinnassa. Mutta siihen liittyvät vatsakivut, hiipivä päänsärky ja kuvotus tekevät olosta sietämättömän.

”On se kumma, kun terve nuori nainen ei nälkää siedä” sanoi eräs lääkäri ylipainosta kärsivälle naiselle. Tämä tyyppi oli kommentista vaan sisuuntunut, minulla se olisi toiminut päinvastoin.

En siedä, en. Minulle lounaan väliin jättäminen merkitsee koko iltapäivän ja illan jyskyttävää päänsärkyä ja kramppimaista vatsakipua, mikä ei helpotu vaikka ruokaa myöhemmin saisinkin. Verensokerin romahtaminen juuri päivällä jostain syystä vaikuttaa kropassani näin voimakkaasti. Illalla nälänsieto taas on aivan eri luokkaa ja vastaavaa romahdusta ei tule. Niin ja tiedoksi myös tämä: sokeriarvoissa minulla ei ole ollut, raskausaikoinakaan, mitään moitittavaa.

Karppisisko Virpi

Lapsiperheen arkea

Karppausta on helppo toteuttaa kotona jos vähänkin laittaa itse ruokaa. Tosin muu perhe saattaa joskus protestoida äidin laiskuutta leipoa. Nelivuotias esikoinen ei ole voinut koskaan sietää mitään kaalikasveja ja ne taas ovat parasta karppiraaka-ainetta ruoanlaitossa. Kompromisseja saa siis perheellinen tehdä tässä ruokavaliossa melkoisen usein. Tiedän, että tiukemmat VHH:n kannattajat antavat tasan samaa ruokaa perheelle, mitä itsekin syövät. Ihan perusteltua esimerkiksi silloin, jos lapsella on epämääräisiä oireita, iho- tai vatsavaivoja ja jopa paino-ongelmaakin. Hiilihydraattien rajoittaminen saattaa auttaa moniin vaivoihin, myös lasten.

Olemme luomuviljelijöitä ja kyllä, viljelemme viljaa. Se ei siis ole pannassa meillä, päinvastoin. Kotitarvemylly jauhaa tuoreet puurotarpeet joka aamu. Muu perhe on näinollen hyväkarppaajia ja välillä ns.normiruoan syöjiä. Puolisoni tekee kahta raskasta työtä ja hän tarvitsee jo siksi runsaammin hiilareita. Meidän mukulat ovat jo luonnostaan niin liikkuvia, että ainakaan paino-ongelmaa ei heille helposti tule. Itse toteutan taas niukempaa hiilihydraattilinjaa ts.leipä, pasta ja peruna, puuro sekä kaikki sokerituotteet ovat pannassa. Paino putoaa, hitaasti ehkä, mutta tasaisesti. Muulle perheelle kun keitän aamupuuron todellisesta ja vastajauhetusta täysjyväviljasta, itselleni pyöräytän siemen-marja-maitosmoothien. Luovuutta saa siis käyttää ja mielikuvitustakin.

Maito meillä nautitaan ns. raakamaitona, minkä ostamme läheiseltä maitotilalta. Rasvainen, käsittelemätön maito on loistavaa karppiraaka-ainetta. Luonnontuote mistä ei olla mitään poisotettu tai siihen lisätty.

Sokerin rajoittaminen on aina paikallaan, karppasi tai ei. Juhlien jälkeen huomannut miten huikea vaikutus voi sokerilla olla pienelle tytölle. Kierrokset kovenevat sekä vauhti ja ääni kiihtyvät sellaisiin lukemiin, että aikuinen ei enää kestä. Sokerihumala? Ainakin minä uskon niin.

Sokerin rajoittamisen lisäksi kiinnitän huomiota myös lasten proteiinin ja rasvan saantiin. Kun nämä ovat kohdallaan eli niitä on tarpeeksi, he nukkuvat paremmin ja raivokohtaukset iskee harvemmin.

Karppisisko Virpi

 

16.3. Tarkkaavainen lukija huomasi, että sama teksti on julkaistu jo syyskuussa. Tekevälle sattuu, pahoittelut. Teen tekstejä usein useamman varastoon, silloin kun arki antaa myöten. Tosin uusia lukijoita on tullut matkan varrella niin paljon, että lienee monelle ajankohtainen uusintanakin.

Karppisisko Virpi

Perustietoa karppauksesta, osa 2/3

Jatkan karppaamisen perusteiden parissa. Aluksi vähän faktaa suoraan karppisivuilta.

” Karppaaminen ja alakarppaaminen

Alakarppausta kritisoidaan mediassa epäterveelliseksi ja hankalaksi noudattaa. Päinvastoin kuin virallinen ravitsemustiedotus antaa ymmärtää, alakarppausta puoltavia tutkimuksia on kuitenkin jo runsaasti ja niitä syntyy koko ajan lisää. Myös alakarppaajien omakohtainen kokemus kertoo toista. Karppiruokavalio auttaa painonhallinnassa ja saa noudattajansa voimaan muutenkin paremmin. Oikein noudatetun karppiruokavalion vaikutus veren rasva-arvoihin on suotuisa, ja karppaajat kokevat olevansa virkeämpiä. Moni on saanut hiilihydraattien rajoittamisesta myös apua vatsavaivoihin ja allergioihin. Parantuneen nälänhallinnan ja ruokavalion makeanhimoa hillitsevän ominaisuuden vuoksi karppaus on helppo omaksua elinikäiseksi elämäntavaksi. Karppaamisella ja alakarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään myös erityistä huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja ja suosimalla vain sellaisia hiilihydraattien lähteitä, joista saa olennaisia määriä mikroravinteita.”

Omat kokemukset puoltavat juuri tätä nälänhallintaa ja makeannälän poistumista. En olisi koskaan voinut uskoa, että tällainen suklaasyöppö ja tuoreen leivän rakastaja pystyy vastustamaan karppauksen ansiosta näitä houkutuksia. Puhumattakaan niistä annoksista mitä söin…minuun mahtui vaikka mitä määriä enkä koskaan tuntenut oloani terveen kylläiseksi. Eikä nykyään kyse ole itsekurista…ei tosiaankaan. Ei vaan tee enää mieli.

Unohda hetkeksi kolesteroli ja verenpaine ja sokeriarvot…toteuta tätä vaikkapa kolme viikkoa ja huomaat sopiiko se sinulle. Jos sopii, voit iloisesti yllättyä: myös veriarvot alkavat parantua. Tämä tapahtuu useimmilla, mutta ei kaikilla. Ristiriitaista? Kyllä, mutta jo tuhansien suomalaisten kokemaa. Puhumattakaan niistä lukuisista muista terveydellisistä hyödyistä, mistä minäkin olen aikaisemmin kirjoittanut.

Annoskoosta ja kaloreista sinun ei tarvitse välittää. Syöt niin paljon, että tulet kylläiseksi. Pidät vaan huolen, että ruoassa on proteiinia ja rasvaa sekä niukkahiilarisia kasviksia (voit tarkistaa protsku- ja hiilaripitoisuuksia vaikkapa täältä www.fineli.fi ) Minä huomasin alussa lataavani lautaselle entiseen malliin ruokaa eli paljon, kunnes aloin pikkuhiljaa oppia tulevani vähemmästäkin kylläiseksi.

Ja mikä on karppaamisen ja alakrppaamisen ero? Alakarppaamisessa hiilarit pidetään alle 60 gramman päivässä. Karppi ja hyväkarppi syövät sen 60-100 grammaa hiilihydraattia/pv. Tuntuman hiilarimääriin saa varsin nopeasti ja apuja löytyy esim. edellä mainitulta fineli.fi-sivuilta.

Virpi

Kaikki alkoi unelmieni hääpuvusta

Karkausvuosi 2004, nyt tai ei koskaan. Kosin rakasta kihlattuani ja en olisi kyllä hyväksynytkään mitään muuta vastausta kuin myöntävää. Sen jälkeen iski paniikki: ai että häät tulevana kesänä. Tiesin pareja, jotka olivat varanneet kirkon haluamalleen hääpäivälle kaksi vuotta aikaisemmin…ei mitään toivoa. Mutta niin vaan kävi, että kirkko, juhlapaikka sekä emännät olivat suit sait varattuja, eikä tehnyt edes tiukkaa. Tämä liitto oli siis tähtiin kirjoitettu.

Omaan taidon itseni kohdalla, että tiedän heti kun oikea kohdalle osuu. Tämä päti myös hääpuvun kohdalla. Ei mennyt kuin vartti, niin Mikkelin Morsiamen valikoimista löytyi sopiva puku. Siinä oli vain se pieni mutta…yläosa oli aivan liian ahdas. Myyjä lupasi, että tilaa saadaan 5 cm ja minä lupasin, että ei tarvitse väljentää. Aikaa oli 4 kk. Ja niin alkoi minun ensimmäinen laihduttaminen.

En ollut siihen mennessä juurikaan laihduttanut. Paino sahasi kyllä hieman ja kiloja oli kertynyt, mutta en pitänyt sitä ongelmana. Elämäni oli muuttunut siihen suuntaan, että arjessa oli vähemmän fyysisesti raskaita töitä ja se taas sai aikaan painon kerääntymisen. Omaan valtavan ruokahalun…siis VALTAVAN. Siksi pelkkä ajatuskin lautasmalleista, pisteiden keräämisestä yms. ei istunut minun arkeeni. Minulla oli myös erittäin ailahteleva verensokeri mikä laittoi elämäni sekaisin milloin missäkin. Jos en saanut säännöllisesti ruokaa, minusta tuli kiukkuinen, karjahteleva zombie, mikä ei ollut kaunista katseltavaa. Myös vatsani oireili: kärsin kramppimaisista kovista vatsakivuista turhan usein. Keliakiaa? Ei.. Laktoosi-intorelanssia? Ei.. Vaan muuten vaan vääränlaista ruokaa.

Etsin siis tietoa toisenlaisista tavoista pudottaa painoa ja kiitos kirjaston sekä netin…tietoa löytyi hyvin. Suhteeni ruokaan ja virallisiin ravitsemussuosituksiin mullisti kaksi henkilöä: Antti Heikkilä ja Varpu Tavi.

Neljä kuukautta: miinus 10 kg, mahtavan energinen olo ja mikä parasta: sujahdin kevyesti unelmieni hääpukuun.

Virpi