Hysterisointia karppauksen ympärillä?

Kummeksuen seuraan median tapaa käsitellä karppaamista. Toki joidenkin lehtien motivaationa on saada myyntiä nousuun provosoivien otsikoiden avulla. Kyseenalaisen tiedon jakoon sortuvat kuitenkin myös asialliset sanomalehdet sekä YLE.

Otteita matkan varrelta

Taannoinen YLE uutisoi siitä, kuinka leipomot alkavat vastata muotidieetin vaatimuksiin. Jutussa haastateltiin asiakasta joka oli poiminut Karppinen-leipää ostoskoriinsa. Hän sanoi perusteluksi, että emme tarvitse hiilihydraatteja mihinkään!  Väärin. Tarvitsemme myös hiilihydraatteja, mutta kaiken tarpeelliset hiilihydraatit me saamme myös kasviksista ja marjoista. Sokeria ja valkoista vehnäjauhoa yms. jalostettua emme sen sijaan tarvitse mihinkään.

Toisena esimerkkinä otan Turun Sanomien uutisen otsikoinnin: Muotidieettiä arvostelevat joutuneet vainon kohteiksi. Ensinnäkin minä pidän karppaamista ensisijaisesti elämäntapana, jolle on suotta lätkäisty yleinen muotidieetin tai jopa uskonnon leima. Jos minä ja lukuisat muut saamme olon kohenemaan ruokavalion avulla, niin miksi se kenellekään olisi ongelma? Toiseksi, vaikka joka lähtöön löytyy myös niitä fanaattisesti asiaan suhtautuvia ääriajattelijoita, en millään jaksa uskoa vainoon. Pikemminkin ihmiset alkavat kyllästyä hyväksi koetun asian jatkuvaan mustamaalaamiseen.

Mitä vielä tarvitaan jos karppaaja parhaimmillaan pudottaa painoa, saa ruokavaliollaan kolesterolin, verenpaineen ja sokeriarvot kuntoon, vähentää tämän seurauksena lääkkeitään ja myös kokonaishyvinvointi paranee. Eikö virallisen tahon kannattaisi piirun verran tutustua aiheeseen ja siihen kuinka suurin osa hiilihydraattitietoisista ihmisistä tuntuu syövän. Ensisijaisesti kyse on valkoisen viljan ja sokerin karsimisesta eikä siitä ole kenellekään varmasti haittaa saati, että ruokavalio olisi hengenvaarallinen.

Monessa kannanotosta olen huomannut niin räikeitä asiavirheitä, että selvästikään aiheeseen ei olla perehdytty lainkaan. Aseman turvin mielipiteitä kuitenkin kerrotaan. Hyvä tiedonlähde aiheeseen voisivat olla vaikkapa ruotsalaisen lääkärin Annika Dahqvistin julkaisut. Ruotsia taitavalle löytyy myös Annikan blogi.

Keskustelua aiheesta

Lukekaapa edellä mainitun Turun Sanomien artikkelin kommentoinnit. Niistä löytyy hyviä ja asiallisia vastineita. Ehkäpä onkin niin, että sosiaalinen media ja vapaasti saatavilla oleva tieto laittaa ihmiset ottamaan vastuun itsestään. Omatoimisesti asioihin tutustuvat ja käytännössä kokeilevat, esimerkiksi juuri karppaajat horjuttavat perinteisiä valtarakenteita. Emme kumarra enää niin nöyrästi asiantuntijoihin päin, sillä asiantuntijuuskin voi olla vahvasti säädeltyä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Karppisisko Virpi

Mainokset

Perustietoa karppauksesta, osa 2/3

Jatkan karppaamisen perusteiden parissa. Aluksi vähän faktaa suoraan karppisivuilta.

” Karppaaminen ja alakarppaaminen

Alakarppausta kritisoidaan mediassa epäterveelliseksi ja hankalaksi noudattaa. Päinvastoin kuin virallinen ravitsemustiedotus antaa ymmärtää, alakarppausta puoltavia tutkimuksia on kuitenkin jo runsaasti ja niitä syntyy koko ajan lisää. Myös alakarppaajien omakohtainen kokemus kertoo toista. Karppiruokavalio auttaa painonhallinnassa ja saa noudattajansa voimaan muutenkin paremmin. Oikein noudatetun karppiruokavalion vaikutus veren rasva-arvoihin on suotuisa, ja karppaajat kokevat olevansa virkeämpiä. Moni on saanut hiilihydraattien rajoittamisesta myös apua vatsavaivoihin ja allergioihin. Parantuneen nälänhallinnan ja ruokavalion makeanhimoa hillitsevän ominaisuuden vuoksi karppaus on helppo omaksua elinikäiseksi elämäntavaksi. Karppaamisella ja alakarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään myös erityistä huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja ja suosimalla vain sellaisia hiilihydraattien lähteitä, joista saa olennaisia määriä mikroravinteita.”

Omat kokemukset puoltavat juuri tätä nälänhallintaa ja makeannälän poistumista. En olisi koskaan voinut uskoa, että tällainen suklaasyöppö ja tuoreen leivän rakastaja pystyy vastustamaan karppauksen ansiosta näitä houkutuksia. Puhumattakaan niistä annoksista mitä söin…minuun mahtui vaikka mitä määriä enkä koskaan tuntenut oloani terveen kylläiseksi. Eikä nykyään kyse ole itsekurista…ei tosiaankaan. Ei vaan tee enää mieli.

Unohda hetkeksi kolesteroli ja verenpaine ja sokeriarvot…toteuta tätä vaikkapa kolme viikkoa ja huomaat sopiiko se sinulle. Jos sopii, voit iloisesti yllättyä: myös veriarvot alkavat parantua. Tämä tapahtuu useimmilla, mutta ei kaikilla. Ristiriitaista? Kyllä, mutta jo tuhansien suomalaisten kokemaa. Puhumattakaan niistä lukuisista muista terveydellisistä hyödyistä, mistä minäkin olen aikaisemmin kirjoittanut.

Annoskoosta ja kaloreista sinun ei tarvitse välittää. Syöt niin paljon, että tulet kylläiseksi. Pidät vaan huolen, että ruoassa on proteiinia ja rasvaa sekä niukkahiilarisia kasviksia (voit tarkistaa protsku- ja hiilaripitoisuuksia vaikkapa täältä www.fineli.fi ) Minä huomasin alussa lataavani lautaselle entiseen malliin ruokaa eli paljon, kunnes aloin pikkuhiljaa oppia tulevani vähemmästäkin kylläiseksi.

Ja mikä on karppaamisen ja alakrppaamisen ero? Alakarppaamisessa hiilarit pidetään alle 60 gramman päivässä. Karppi ja hyväkarppi syövät sen 60-100 grammaa hiilihydraattia/pv. Tuntuman hiilarimääriin saa varsin nopeasti ja apuja löytyy esim. edellä mainitulta fineli.fi-sivuilta.

Virpi

Perustietoa karppauksesta, osa 1/3

Karppauksen, vähähiilihydraattisen ruokavalion eli VHH:n ympärille on syntynyt monta koulukuntaa. On Montignac -dieettiä, Zone-ruokavaliota, Atkinsia, Antti Heikkilän Pellinkinkiä, kivikautista ruokavaliota, Varpu Tavin mallia ja ties mitä muita. Vhh -menetelmä ei ole siis mikään uusi tulokas. Sitä on käytetty pitkään Keski-Euroopassa erilaisten sairauksien hoidossa, varsin menestyksekkäästi. Toivoa vaan voi, että meillä Suomessakin osattaisiin yhdistää oikeanlainen ruokavalio tiettyjen sairauksien käypähoito-suosituksiin.  Mutta ei hätää. Jos asia takkuaa THL:ssä, niin ihmisten omien kokemuksien kautta se leviää kulovalkean tavoin. Vapaa sana ja sosiaalinen media on tämän(kin) ilosanoman paras levittäjä.

Lupasin kertoa karppuksen perusteista. Yritän saada ne mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon. Lisätietoa sitä haluaville löytyy mm. sivuilta http://www.karppaus.info/ .  Sitä olen käyttänyt tämänkin blogitekstin lähteenä.

Ensin tusina tärkeää periaatetta

1. Lopeta leivän syönti, etenkin painonpudotusvaiheessa. Myöhemmin voit tuntemuksien mukaan syödä 100%:sta ruisleipää.
2. Lopeta pastan, riisin ja perunan käyttö.
3. Lopeta sokerin ja sokeristen tuotteiden käyttö. Oli se sitten valkoista sokeria, inkkarisokeria, hunajaa tai hedelmäsokeria – unohda! Tiedän, että jotkut karppaajat käyttävät keinomakeutusaineita, mutta itse en koske niihin pitkällä tikullakaan
Näillä ohjeilla pääset jo hyvään alkuun ja hämmennyksen tilaan – mitä ihmettä sitten voi syödä?
4. Varmista proteiinien riittävä saanti. Syö pihviä, kalaa, kanaa, kananmunaa ja ota seuraksi iso läjä kasviksia, juureksia, kaaleja…paistettuja, keitettyjä, wokattuja tai ihan miten vaan, raakana tai kypsänä. Mutta ei sitä pyhää pottua!
5. Vaihda margariinit yms.keinotekoiset E-koodivoiteluaineet oikeaan voihin tai 80% rasvaa sisältävään Oivariiniiin, Ingmariiniin tai Dellariiniin
6. Tutustu kylmäpuristettuun kookosöljyyn, luomusellaiseen ja ota se osaksi ruokavaliota
7. Hyviä kylmäpuristettuja erilaisia kasviöljyjä kannattaa kokeilla ja lotrata surutta salaatin sekaan, mutta paistamiseen ne eivät sovellu (paitsi tämä kookosöljy)
8. Vaihda kevytkermat yms. keinotekoiset E-koodikasvirasvalitkut oikeaan kermaan (vispikerma, kuohukerma)
9. Jos käytät maitoa, käytä sitä rasvaisinta eli punaista tai luo hyvät välit jonkin paikallisen maidontuottajan kanssa. Raakamaidosta ei ole mitään otettu pois eikä siihen ole lisätty mitään. Luonnontuote parhaimmillaan!
10. Muista että kananmunat ovat loistoruokaa!
11. Meillä on metsät ja marjapensaat syksyisin täynnä luonnon omaa superfoodia: MARJOJA!! Unohda edes hetkeksi guavat, passionhedelmät ja muut vastaavat kaukaa tuodut hedelmät. Niissä on hiilarit turhan korkeita. Et myöskään voi tietää mitä torjunta-ainejäämiä ne sisältävät.  Meidän omissa marjoissamme on moninkertainen määrä antioksidantteja & vitamiineja.
12. Makeannälän yltäessä tuskaisiin mittoihin, ota pala tai kaksi terveellistä tummaa suklaata, sellaista, jossa on kaakaota yli 70%. Mutta huom! Ei koko levyä 😉 Ole huoleti, makean tuska helpottaa ajan myötä ja yllättävän nopeasti. Makea alkaa jopa maistua äklöltä.

Jatkan perusteita vielä parissa postauksessa – näillä pääset liikkeelle!

Virpi

Kananmuna-aamiainen

Olen jo vuoden verran, koko karppausajan siis,  aloittanut päivät kananmuna-aamiaisella. Listalla on hyvälaatuisia luomu- tai vapaan kanan munia eri muodoissa sekä keko vihanneksia.  Salaattia, paprikaa, kurkkua, yrttejä – milloin mitäkin, useimmiten vihreitä.  Kananmunan saatan paistaa sellaisenaan, heittää juustoraastetta päälle tai  pyöräyttää munakkaaksi. Sen uumeniin piilotan edellispäivän aterian tähteitä. Joskus siellä on kinkkua, silloin tällöin kalaa, toisinaan silputtua broilerfilettä tai grillilihaa.  Keitettyjä kananmuniakin harrastan, mutta harvemmin. Niiden kaveriksi saatan hommata täyslihaleikkelettä tai savukalaa.

Muna-aamiainen vie pitkälle päivään ja pitää nälkää hyvin. Pärjään sillä iltapäivän puolelle. Kananmunassa on hyvää proteiinia ja monia vitamiineja. Rasvaa on saman verran kuin kanan lihassa. Ravitsemuksen puolesta muna on hyvää ruokaa, vaikka sen kolesteroliriskistä onkin paasattu kovasti. Minulla vähähiilihydraattinen ruokavalio ja muna-aamiaiset eivät kumminkaan ole nostaneet veren huonoa kolesterolia. Se selvisi hiljattain otetussa verikokeessa.

Mies kysäisi kerran, että eikö tuo iankaikkinen kananmunan syönti jo kyllästytä. Ei ole tämän vuoden aikana vielä kyllästyttänyt. Mistä sitten mahtaakaan johtua. Tämänkin aamun aloitin paistetulla munalla ja tuhdilla keolla kasviksia.

Tuulevi

PS. Kuvittelin suuren osan elämästäni, etten pysty syömään aamulla juuri mitään. Joskus jo hammasharjan työntäminen suuhun äklötti. Nyt starttaan päivän sujuvasti hyvällä ruokahalulla reippaan aamiaisen ääressä. En oikein tiedä, mistä moinen muutos johtuu. Ehkä koko ruokavalio vaan on tasapainoisempi. Myös se, että nukun nykyään tarpeeksi, vaikuttaa varmasti aamuoloon.