Mansikoita marenkikakun välissä

Mansikat ja muut kotimaiset marjat kuuluvat minun vähähiilariseen ruokavaliooni sellaisenaan, jogurtin kanssa, jälkiruoissa ja leivonnassa. Ajatus mansikkaisesta marenkikakusta heräsi hurmaavassa Tertin kartanossa, jossa piipahdimme sunnuntaina puutarhakierroksella ja kaffilla. Mies otti kahvin kanssa tavallista marenkikakkua, jonka välissä ja koristeena oli tuoreita mansikkaviipaleita. Minä aloin muistella nähneeni vähähiilarisen  ohjeen jossakin samalle herkulle.

Annika Rognebyn leivontakirjassahan se ohje oli. Hankin aikanaan ruotsinkielisen Bakglädje med LCHF, baka utan socker och mjöl-kirjan YesDeli.fi-verkkokaupan edeltäjältä, Sokeriton.fi-verkkokaupasta. Silloin suomenkielistä versiota ei ollut. Nyt kirja löytyy suomeksi nimellä Karpin leivontakirja – leivo ilman sokeria ja jauhoja! Samalta tekijältä on samassa kaupassa myynnissä myös huomattavasti laajempi opus, Leivo arkeen ja juhlaan – vhh ja gluteeniton ruokavalio. Siinä on mukana myös leipäohjeita. Näitä kirjoja saa varmaan muualtakin, mutta en nyt ryhtynyt googlaamaan ja tekemään hintavertailuja sun muita. Ainakin YesDelistä saa tilattua molemmat. Kaikki minun kokeilemani Rognebyn leivontaohjeet ovat olleet erinomaisen toimivia.

Mutta se marenkikakku

Leivoin pohjat sunnuntai-iltana. Meillä oli maanantaina hääpäivä ja miehen syntymäpäivä. Vaikka juhlin päivää itsekin, minusta on kiva viedä kahvitarjotin aviomiehelle vuoteeseen aamulla. Huolimatta siitä, että hän on meistä kahdesta se aamuvirkumpi, homma toimii – hänestä on mukava odotella suljetun oven takana. Totta puhuen meillä koko perhe tykkää näistä onnittelutarjottimista juhlaaamuina ja jokainen niitä myös vuorollaan saa.

Maanantaiaamuna vatkasin kermat, viipaloin mansikat ja kokosin kakun. Kaveriksi tein Savumajan nokikylkisellä saunapalvilla, kurkulla, yrteillä ja salaateilla päällystetyt perunarieskat ja ison mukin maitokahvia.

Kirjoittelen ohjeen tähän sellaisenaan. Minun makuuni tämä on jopa hiukan liian makeaa -tosin kelpasi hyvin kaikille perheenjäsenille, jotka eivät ole kaltaisiani vähähiilarisia eläjiä. Tytär jopa kysyi, että onko tämä muka joku karppikakku?
– Ihme juttu, ei yhtään erota!

Tässähän se resepti

2 marenkipohjaa
4 Kieku-munan valkuaista
3 tippaa väkiviinaetikkaa
1 1/2 dl karppisokeria (erytroli)

täyte
2 dl kuohukermaa
hiukan turkkilaista jogurttia
maun mukaan karppisokeria /steviaa makeutukseksi
tuoreita marjoja

Laita uuni kuumenemaan 125 asteeseen. Vatkaa munanvalkuaiset ja väkiviinietikkatipat kovaksi vaahdoksi. Ole varovainen lisätessäsi etikkaa. Pullossa ei ole tippanokkaa, joten liikaa hurahtaa helposti. Etikka tekee vaahdosta täyteläisemmän. Vaahdon pitää pysyä kulhossa, vaikka sen kääntää ylösalaisin. Lisää sokeri koko ajan voimakkaasti vaahdottaen. Vaahdota  kunnes vaahto on tasaista ja kiiltävää.

Levitä vaahto lusikalla kahdeksi pyöreäksi pohjaksi öljytylle leivinpaperille. Paista 60 – 70 minuuttia.  Irrota marenkipohjat varovasti paperilta ja anna jäähtyä. Minun pohjani olivat aavistuksen pehmeitä uunista ottaessa, mutta jäähdyttämisen jälkeen, aamulla ne olivat kuivia ja kevyitä.

Jos haluat suorakaiteen mallisen kakun, paista neliskanttinen, pellin kokoinen pohja ja jaa se kahdeksi suorakaiteeksi heti paistamisen jälkeen.

Täytä kakku mielesi mukaan maustetulla kermavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Vatkattuun kermaan voit halutessasi lisätä hiukan turkkilaista jogurttia. Kerma säilyy silloin paremmin. Aito vanilja voisi antaa tälle myös kivan lisäsäväyksen.

Karppisisko Tuulevi

Suklaamousse on suloisen pehmeä herkku!

Tammikuun lopulla ilmestyneessä Kodin Kuvalehdessä on juttu ja ohjeita kaikkien aikojen makeisiin jälkiruokiin. Menneiden vuosikymmenten makumuistoihin sisältyi myös suklaamousse. Simppeli, nopea valmistaa ja vähähiilariselle syöjälle sopiva jälkiruoka on tullut monelle tutuksi ruotsinlaivan buffet -pöydästä. Minulla on moussemuistoja opiskeluvuosilta Wetterhoffilta. 1980-luvun lopulla Hämeenlinnassa moussea tarjoiltiin tuon tuostakin – vai tuntuiko se vain siltä? Se mousse oli kumminkin umpi-imelää. Pussista valmistettua, väittäisin.

Tähän ihan kokonaan itse tehtyyn tarvitaan vain kolmea raaka-ainetta.
Kananmunia.
Tummaa suklaata.
Kuohukermaa.
Kieku -rasia siis auki (kyllä joo – ken ei tiedä, Kieku Oy on kumppanimme)

Suklaamousse

200 g tummaa suklaata
2 kananmunaa
2 1/2 dl kuohukermaa

Tummaa suklaata on montaa makua – valitse mieleisen makuista, kumminkin vähintään 70-prosenttista. Jos haluat koristella annokset suklaarouheella, ota suklaasta muutama pala talteen. Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä hiukan.

Sekoittele kananmunia ensin kevyesti haarukalla. Vatkaa munat sähkövatkaimella sulan suklaan sekaan. Vaahdota kerma kovaksi. Kääntele suklaamassa kermavaahdon joukkoon varovasti. Älä vatkaa.

Lusikoi seos tarjoiluastioihin ja koristele vaikka suklaarouheella. Minä tipautin yhden pakastevadelman jokaisen annoksen päälle.

Karppisisko Tuulevi

Sen sata ja tuhat siementä

Tästä ohjeesta vihjaisin taannoin Karppisiskojen Facebook-sivulla. Lupasin jakaa reseptin! Ohje on kotoisin aiemmin hehkuttamastani Anna Hallénin Karppaajan LCHF kotiruokaa -kirjasta. Eikä siinä vielä kaikki. Tulette kuulemaan muistakin Annan toimivista ohjeista.

Leivän maku vaihtelee sen mukaan, mitä siemeniä ja juustoa siihen käytetään. Minulla oli ensimmäisellä leivontakerralla pussinpohjassa kokonaisia pellavansiemeniä ja toisessa pussissa auringonkukansiemeniä. Niistä tuli maistuva leipä. Toisella kerralla löytyi joukkoon myös seesaminsiemeniä. Osan siemenistä voi korvata myös pähkinäjauhoilla.

Yksi uunipellillinen siemenleipää

3 Kieku-kananmunaa
3 dl juustoraastetta (mielellään voimakkaan makuista)
1 rkl majoneesia
2 rkl raejuustoa
1,5 tl leivinjauhetta
noin 5 dl siemeniä: esim. seesaminsiemeniä, kokonaisia pellavansiemeniä, auringonkukan- tai kurpitsansiemeniä

Lämmitä uuni 225 asteeseen.

Sekoita kananmunat, juustoraaste, majoneesi, raejuusto ja leivinjauhe kulhossa. Taikinasta tulee suhteellisen juoksevaa. Lisää siemeniä sen verran, että taikinasta tulee kiinteää, mutta ei kuivaa.

Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja tasoittele lusikalla. Paista uunin keskiosassa vartin verran tai kunnes leipä on saanut kauniin kullanruskean värin.

Anna Hallenin paria ruotsinkielistä kirjaa näyttää saavan ainakin Booky-kirjakaupasta. Sopii niille, keneltä ruotsi taipuu
LCHF för kvinnor
LCHF för familjen: Den goda vägen till mätta och friska barn (tulossa, voi jo ennakkotilata)

Karppisisko Tuulevi

Voihan pannukakku!

Tämän ohjeen testaamiseen ryhtyminen on kestänyt ainakin puoli vuotta. Olen ostanut monta rasiaa ohjeessa tarvittavaa Philadelphia – juustoa ja käyttänyt yhtä monta rasiaa ties mihin kaikkeen muuhun. Mutta nyt. Laskiainen pakkkasi päälle. Oli ihan paras hetki kokeilla Sokeriton.fi-kauppiaan Sami Gauffinin suosittelemaa amerikkalaisten pannukakkujen ohjetta. Tilasin nimittäin Samilta Annika Rognebyn kirjan Bakglädje med LCHF – kirjan ruattinkielisenä versiona ja ohje löytyy siitä. Nykyään kirjaa myydän myös suomeksi käännettynä nimellä Karpin leivontakirja. Karppaajalle suunnattuja tuotteita myyvä Sokeriton.fi taas tottelee nykyään nimeä YesDeli.

Amerikkalaiset pannukakut

200 g Philadelphia-juustoa
0,5 dl Sukrinia / Sötiniä / Karppisokeria
aitoa vaniljaa
3 Kieku – kanamunaa
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl fiberhuskia / psylliumia

Sekoita juusto tasaiseksi voimakkaasti vatkaten. Vatkaa keskenään kananmuna, vanilja ja karppisokeri. Vatkaa seos juuston joukkoon. Sekoita fiberhusk / psyllium leivinjauheen kanssa. Lisää taikinaan. Paista pannukakut voissa molemmin puolin. Koska fiberhusk / psyllium turpoaa vauhdilla, pannukakut kannattaa paistaa samantien.
Taikinasta tulee muuten aikamoista tahnaa, jota on vaikea käsitellä.

Tarjoile stevialla / karppisokerilla makeutetun kermavaahdon ja hiukan sulaneiden pakastemarjojen kanssa.
Ohjeesta tulee 7-9 pannukakkua.

Näistä pannukakuista tulee hauskan paksuja pulleroita. Jos haluat perinteisempiä lettuja, voit tehdä niitä aikaisemmin postaamallani lettuohjeella.

Tuumailin mielessäni myös karppisokerin korvaamista stevialla tai koko makeutuksen jättämistä pois. Nämä pullean muhekat pannukakut ovat sen verran makeita, että itse pärjäisin vähemmälläkin.

Karppisisko Tuulevi

Kananmunan keittämisen taito

Muistan, miten mukulana raahasin usein siniturkoosiksi maalatun puisen keittiötuolin tiskipöydän eteen. Nousin sille ja kurkotin keittiön siniovisen kaapin päällä olevaa kasaa. Siellä, ruokaohjeiden takia talteen laitettujen Kotiliesien päällä oli punakantinen keittokirja, jonka sivut oli selattu pehmeiksi ja kulmat kuluneet pyöreiksi. Osa lehdistä oli jo irronnut, mutta mukana kirjan kansien välissä edelleen. Mustavalkoisista kuvista ei kunnon tolkkua saanut, mutta jotain osviittaa ohjeissa kerrotuista ruokalajeista kumminkin. Se oli äidin keittokirja emäntäkoulun ajoilta. Nimeä en muista.  Äiti oppi huushollin hoidon perustaidot paitsi omalta äidiltään myös emäntäkoulussa opiskellessaan.

YHTENÄ PÄIVÄNÄ TAJUSIN OMISTAVANAI SAMANKALTAISEN OPUKSEN

Minun kirjani  on eri kirja kuin äiteellä. Tämä on vuoden 1983 painosta ja nimeltään Ruoanvalmistus. Sen ovat kirjoittaneet Kaarina Aho, Seija Leskinen, Tuula Männistö ja Anna-Liisa Ruskeala. Ruoanvalmistus-kirja on kierreselkäinen. Kansikuvan kaaleja ja paprikoita kehystää ruskea reunus. Sivujen kulmat ovat taittuneet tai kuluneet pyöreiksi. Sivujen reunat ovat jo pehmeän risaiset. Ohukais- ja pannukakkusivu kulkee irtoversiona mukana, kuten myös sivu numero 230. Sille olen kirjoittanut käsin Mamman marjapiirakka-ohjeen. Ennen karppiaikoja olen leiponut ohjeistani ehkä ahkerimmin tätä kermaviilitäytteistä marjapiirakkaa. Murokakku-sivulla on kaikenmaailman tahroja, kuten koko kirjassa muutenkin. Kananmunaroiskeita, taikinatahroja, kahvitippoja ja mitä lie. Myös murokakku uhkaa pudota matkasta, sillä sekin on irtolehti. Ruoanvalmistus on käytetyin kirjani ja se näkyy. Olen hankkinut opuksen tammikuussa 1985 aloittaessani lukion jälkeen puolen vuoden mittaisen talouskoulun Mikkelin Lähemäellä.

Ruoanvalmistus on tarkoitettu koti- ja laitostalouden peruslinjan yleisjaksolle ja talouskoululle… Elintarvikkeiden ominaisuuksiin tutustutaan ruoanvalmistuksen kannalta, jonka jälkeen tarkastellaan ruoka-aineiden käsittelyä. Näin opitaan tavallisimmat perusruoat ja leivonnaiset sekä niiden muuntelumahdollisuuksia. Perusohjeet on laadittu yksityiskohtaisiksi, koska yleisjakson ja talouskoulun tarkoituksena on luoda vankka pohja käytännön työlle ja jatko-opinnoille.

Talousalan jatko-opintoihin en lähtenyt, mutta ruokaa olen laittanut aina. Äidin opeilla, peruskoulun kotitaloustaidoilla sekä talouskoulussa oppimillani konsteilla. Nykyään tarvitsen harvemmin suurustusosaamista tai sokerikakkupohjan leivontataitoa. Montaa muuta kumminkin. Tiedän kasvisten kypsymisajat, valmistan kalaa, kanaa ja lihaa, suolaan, kuivaan ja säilön. Kananmunan kanssa olen nykyään aika haka, kuten karppisiskon kuvaan kuuluu.  Aikanaan blogissa julkaisemani munakokkelin ohje on kotoisin Ruoanvalmistus-kirjasta.

KUINKA KEITÄN KANANMUNAN

Nyt bongasin samaisesta Ruoanvalmistus-kirjasta perusteellisen munien keitto-ohjeen. Tässä tulee, silvuplee!

Me keittelemme näitä yhteistyökumppanimme Kiekun tuottamia kanamunia. Kun näistä sidonnaisuuksista on tutkijapuolella niin kovasti puhuttu, niin täytyypä nyt tämänkin postauksen lukijoille kertoa, että meillä on Kieku Oy:n kanssa yhteistyösopimus ja saamme sieltä jonkin verran kananmunia. Olemme myös käyneet sekä Kiekun pakkaamolla että yhdessä kanalassa Loimaalla ja molemmissa todenneet toiminnan vallan mallikelpoiseksi. Kiekun munat myös maistuvat hyvältä. Näitä munia suosittelee ihan ilokseen!

Mutta siihen munien keittämiseen. Keittoaika lasketaan siis siitä hetkestä, kun vesi on lämmennyt poreilevaksi. Käytä vettä niin runsaasti, että munat peittyvät kunnolla. Laske munat lusikalla kattilaan varovasti, niin ettei kuoreen tule säröjä. Keittämislämmön olisi hyvä olla alle +100 °C. Tällöin muna hyytyy rakenteeltaan pehmeäksi ja on maukkaampi kuin voimakkaasti keittämällä kypsennetty. Voimakas kiehuminen voi myös rikkoa kuoren. Yleensä se on lähinnä ulkonäköhaitta – tosin joskus osa valkuaisesta valuu kuoresta ulos. Jos kuori poksahtaa rikki, keitinveteen lisätty suola tai etikka edistävät valkuaisen hyytymistä ja estävät sen kuoresta valumista.

Kuumaan veteen
löysä muna 3-4 min
pehmeä muna 7-8 min
kova 10 min

Kylmään veteen
löysä muna 1-2 min
pehmeä muna 4-5 min
kova 8 min

Mikäli munat tarjotaan kuumina, ne laitetaan tarjolle heti. Muussa tapauksessa ne jäähdytetään nopeasti kylmässä vedessä heti keittämisen jälkeen.

Joskus keltuaisen pintaan tulee harmaanvihreä kerros. Se syntyy valkuaisen rikkivedyn ja keltuaisen raudan yhtyessä rikkiraudaksi. Kyseessä on vaaraton värivirhe. Sen voi välttää sopivalla keittoajalla ja nopealla, kypsymisen pysättävällä jäähdyttämisellä.

Karppisisko Tuulevi

Joulun kakkukaksoset

kuva: Pinja

Joulun reseptikisassa saimme myös kaksi kakkuohjetta. Kaisu Marjatta oli pyöräyttänyt mehevän maustekakun ja Pinjan ohjeesta syntyy Herkkusuun kuivakakku. Kumpaakaan emme ole itse kokeilleet – vielä. Leivontalistalla ohjeet odottavat ja saa nähdä ehdimmekö kokeilla joulupöytään.

Kuvassa on Pinjan leipoma herkkusuun kuivakakku. Ainakin meistä, monet perinteiset kuivakakut leiponeille kotileipureista se näyttää vallan mallikelpoiselta kakkuyksilöltä! Siis leipomaan, arvon herrasväki.

Mehevä maustekakku

4 munaa
1 dl sukrinia / sokeritonta karppisokeria
2 dl kermaviiliä
125 g sulatettua voita
2 tl kardemummaa tai 2 tl piparkakkumaustetta
1 appelsiinin raastettu kuori (voi jättää poiskin)
1-2 omenaa kuutioina
1 dl kookosjauh.
2 dl manteli-tai hasselpähkinäjauh.
1 dl kookoshiutaleita
1 tl soodaa
1 1/2 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sukrin. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan vuoroin sulan voin ja kermaviilin kanssa. Paista 175 asteessa noin tunti.

Voitele pitkänomainen leipävuoka ja vuoraa se leivinpaperilla. Kakku tarttuu muuten vuokaan.
Se säilyy hyvin jääkaapissa. Nauti kahvin kanssa tai jälkiruokana. Voit laittaa palasen päälle kermavaahtoa juhlan kunniaksi. Koko kakussa on noin 91 g hiilihydraatteja. Kakusta tulee ainakin 20 palaa, jolloin yhdessä palassa on n. 4.5 g hiilihydraatteja.

Herkkusuun kuivakakku

1 muna
1,5 dl makeutusjauhetta
1 dl hedelmäpommi-jugurttia
0,5 dl rahkaa / turkkilaista jugurttia
1,5 dl mantelijauhetta
1 dl kookosjauhoa
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 tl soodaa
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl psylliumia
0,5 tl suolaa
1 tl kanelia tai inkivääriä tms maustetta
100 g sulatettua ja jäähdytettyä voita

Voitele aluksi kakkuvuoka ja mantelijauhota se. Sekoita muna, makeutusjauhe, vaniljasokeri ja jogurtit/rahka. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen voin kanssa jogurttiseokseen. Sekoita, älä vatkaa. Taikina on aika jämäkkää. Tämä resepti riittää pieneen rengaskakkuvuokaan ja siitä tulee noin kymmenen annosta. Paista 175 astetta 45-60 min. Anna jäähtyä jonkin aikaa ja kumoa lautaselle.

Aivan mahtavan helppo ohje! Kakku pysyy hyvin koossa ja on koostumukseltaan ja maultaan todella lähellä tavallista kuivakakkua. Maistuu varmasti myös muille kuin karppaajille.

Itse olen rentokarppi ja siksi ohjeessa hedelmäpommijogurttia (100 g= 12 hh) ja vaniljasokeria. Halutessasi saat tästä todella karpin reseptin käyttämällä vanilja-aromia ja turkkilaista jogurttia. – Pinja

Kiitos ohjeista Kaisu Marjatta ja Pinja!

Karppisiskot Tuulevi & Virpi