Pikkupannaripäivä!

Minulla on ennestään yksi erinomainen vähähiilarinen lettuohje. Sitä suosin edelleen, jos haluan perinteisen oloisia, pitsireunaisia lettuja. Resepti löytyy blogista ja se muuten tosiaan toimii ja maistuu hyvin myös tavan syöjille. Klikkaa tänne!

Tämän alla olevan amerikkalaisten pannareiden ohjeen bongasin Karkkipäivä-blogista. En sitä sen kummemmin muutellut, ennemminkin testasin valmiin reseptin ja sen toimivaksi totesin. Kun haluat sellaisia paksumpia lettusia, käytä näitä vinkkejä.

pannarit1 3 kananmunaa
pari ruokalusikallista voisulaa
3 rkl mantelijauhoa
1 tl psylliumia
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl raakamaitoa tai kermaa
ripaus suolaa
aitoa vaniljaa

Sekoita voisula vatkattuihin muniin. Sekoita mantelijauho, psyllium ja leivinjauhe keskenään ja sekoita kananmuna-voi -seokseen. Lisää kerma / raakamaito ja ripaus suolaa. Jätä hetkeksi turpoamaan. Paista voissa lettupannulla – siinä syntyy kätevästi pieniä pyöreitä amerikkalaisen pannarin näköisiä pannareita. Lusikoi taikinaa maltillinen määrä. Se nimittäijn kohoaa paistovaiheessa jonkin verran.

Annoksesta tuli meillä 12 pientä pannaria. Tarjoilimme ne iltateen kanssa. Päälle lusikoin kohmeisia mustikoita ja hiukan kreikkalaista jogurttia. Lopuksi lorautin hiukan mauksi Yesdelistä ostamaani sokeritonta siirappia: Joseph´s original sugar free maple syrup. Olisin linkittänyt suoraann Yesdelin tuotteeseen, mutta verkkokaupan valikoimista en juuri nyt tuotetta löytänyt.
pannarit
pannarit_mustikat Karppisisko Tuulevi

Mainokset

Kookospalloja kahvin kanssa!

kookospallotTytär tuli viikonlopuksi kotiin. Pari tuntia sitten hän pähkäili, mitä leipoisi pyhäkaffelle. Mitään emme olleet ennakkoon varanneet leivontaa varten, joten ohje piti päättää kaapeista löytyvien tarpeiden perusteella. Mieleen palasivat kookospallot – jostain syvältä historiasta. Niitä tein ensimmäisen ja ainoan kerran ihka ekana vähähiilarisen elämäntavan kesänä joskus heinäkuussa 2010. Pyöräyttely osui ajankohtaan, jossa lopettelin tiukkaa ketoosivaihetta ja aloin ottaa ruokavalioon mukaan uusia aineksia.

Silloin tein kookospallot evääksi match show -reissulle tuohon vähän matkan päähän Ristiinan kirkolle. Silloin 14-vuotias tytär valmisteli lappalaiskoiran mätsäri-kuntoon. Minä keitin kahvit termariin ja asettelin kookospallot rasiaan. Muut eväät eivät ole jääneet mieleen. Evästauon tunnelman muistan kyllä. Istuimme puolipilvisenä päivänä nurmikolla. Tunnelma oli leppoisa ja kiireetön. Kahvi höyrysi ja kookospallon makua maistelin suurella hartaudella.

Kun maustekaapin perältä löytyi avaamaton pussi kookoshiutaleita, tämän pyhän päätös oli sillä sinetöity. Kookospalloja!
Alkuperäinen ohje on Karpin keittokirjasta, joka on myynnissä edelleen. Bookyssä hinta on 271.0. Opuksen saa myös käytettynä.

KAFFINMAKUISET KOOKOSPALLOT

50 g suolatonta voita
1 dl kookoshiutaleita
1 dl vehnäleseitä
1/2 dl sokeria vastaava määrä makeutusta (esim. erytrolia – karppisokeria)
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl vahvaa kahvia

koristeluun kookoshiutaleita

Notkista voi. Sekoita joukkoon keskenään sekoitetut kuivat ainekset. Lisää kahvi. Muotoile massasta pieniä palloja. Kaada lautaselle kookoshiutaleita ja pyörittele pallot niissä. Jäähdytä pakastimessa tai jääkaapissa ennen tarjoilua.

Tytär käytti ohjeessa puolisen desiä karppisokeria. Minulle vähempikin riittäisi: lopputulos oli varsin makea. VHH-vuodet ovat muuttaneet makea-aistimusta ja makeus tökkää äkkiä. Karppisokerin voisi myös jauhaa blenderissä tomusokeriksi, jolloin maku jää tasaisemmaksi.

Löysin tähän samaan yhteyteen myös Hiidenuhman version kookospalloista eli manteli-kookospallot. Omasi voit versioida sitten jostain tästä väliltä.

kookospallot1 kookospallot2
Karppisisko Tuulevi

Bookyn linkki sisältää kumppanuusmarkkinointia.

 

Raakakakkuilua vaihteeksi

tyrniraakakakku2 tyrniraakakakku1Haastattelin jokin aika sitten Kristiina Komulaista erästä lehtijuttua varten. Päädyin samalla selaamaan Kristiinan Instgram-tilin kuvia ja huomasin siellä myös muutaman reseptin. Raakakakkujen raakakakku. Mikä tämä on?

Luin kuvatekstistä ohjetta ja totesin, että mullahan on tyrniä pakkasessa huru mycket. Tässä teille sovellettu Magnus Appelbergin tyrnikakku. Me vetäisimme tämän juhannuspäivän päiväkaffen kanssa.

Originaalissa ohjeessa oli tyrnitäytteessä kookosrasvaa, jota mulla nyt vaan ei sattunut olemaan. Kauppaankaan en sitä suunnistanut enää juhannusaattona etsimään tämän välimatkan vuoksi. Täyte jää tässä siis minun sumplimassani versiossa pehmeämmäksi kuin originaalissa, vaan eipä haittaa.

Umpikarppi tämä ei ole, sillä pohjassa on kuivattuja taateleita. Hiilareiden määrä on kumminkin maltillinen eli koko satsissa on vähän vajaa 60 g imeytyvää hiilaria. Kertyyhän siitäkin tietysti, jos koko kakun vetäiset ja jos linjasi on tiukka. Sokeriseen valkojauhokakkuun verrattuna tämä on kumminkin kelpo tavaraa herkkuhampaan kolotukseen. Sopii siis minun pirtaani. Kakku kelpasi myös nuorisolle, joka kyyditti sitä appelsiinikermajäätelöllä.

VERSIO MAGNUS APPELBERGIN TYRNIKAKUSTA

Pohja:
175g kuorellisia manteleita
150g kivettömiä, pehmeitä, kuivattuja taateleita
ripaus suolaa

Täyte:
200g sulatettuja tyrnimarjoja
(1/2rkl hunajaa) / 1/2 rkl sokeritonta siirappia
runsas 1dl cashewpähkinöitä
(runsas 1dl kylmäpuristettua kookosrasvaa)

Pistä mantelit hienoksi blenderillä ja heitä kohta joukkoon taatelit. Vitamixini tekee selvää jälkeä melkein mistä vaan tavarasta – jos käytössäsi on vähemmän tehoja, voit liottaa manteleita ennakkoon pehmeämmiksi. Minä käytin avatusta pussista ottamiani taateleita, jotka olivat hiukan kovettuneet. Pehmensin niitä about tunnin verran kuumassa vedessä ennen blendausta. Laitoin tilkan liotusvettä pohjaseoksen joukkoon.

Painele seos vuokaan (optimaalinen on halkaisijaltaan noin 16 cm).  Blendaa sen jälkeen tyrnit ja sokeriton siirappi (tai hunaja). Lisää joukkoon cashew-pähkinät ja halutessasi kookosrasva. levitä pohjan päälle. Alkuperäisessä ohjeessa Kristiina jakoi pohjaseoksen kahtia ja teki toisesta puolikkaasta kannen niin, että tyrniseos jäi väliin.Minä olin laiskempi.

Anna tekeytyä yön yli jääkaapissa.

10e-vaaka-vm

 

 

 

 

 

 

Karppisisko Tuulevi

Mustikkaa smoothiena

mustikkasmoothiePari desiä jäisiä mustikoita
Pari ruokalusikallista tyrnimarjoja
Pieni banaani (makeutukseksi)
Muutama lehti tuoretta jääsalaattia
Pari desiä turkkilaista jogurttia
Pari desiä kylmää vettä

Tällä mustikkasmoothiella aloitin aamuni tänään. Annos on parin hengen satsi, joka valmistuu nopeasti blenderillä tai sauvasekoittimella. Jos käytät blenderiä, laita pohjalle kiinteimmät tavarat: tässä tapauksessa jäiset mustikat. Jos sekoittimessasi on huonot tehot, anna mustikoiden vähän sulaa ensin. Määrät ovat epämääräisiä, sillä en punninnut enkä mittaillut, heittelin sekaan vain ja arvioin jälkikäteen.

Banaanin kanssa voitte toimia kuinka haluatte. Tiedän, että osa ei koske siihen pitkällä tikullakaan. Hiilareitahan siinä on 18,3 g/100 g. Minä käytän banaania makeutukseen silloin tällöin, varsinkin silloin kun teen juomaa myös muille perheenjäsenille, jotka kaipaavat kumminkin makeampaa. Aamun banaanin punnitsin huvikseni ja se painoi noin 100g. Yhden annoksen hiilarimäärä on siis alle 10g – tiedoksi teille, ketä asia kiinnostaa. Normaalisti en tällaisia nykyään laskeskele, kunhan pysyn erossa nopeasti sokerituvista hiilareista noin pääpiirteittäin. Alussa opettelen eri ruokien hiilarimääriä. Matemaattista vahtimista tärkeämpää on kuitenkin koko ruokavalion johdonmukaisuus ja sopivuus omalle keholle.

Männä viikolla kokeilin muutamaa muutakin uutta smoothieta, joiden ohjeita heittelen blogiin jatkossa enemmän. Ne  tuovat paistetun kananmunan ynnä turkkilaisen jogurtin aamuihin ihanaa, raikasta vaihtelua. Marjoja vähän toisessa muodossa, helposti juoden. Näitä olemme postailleet ennenkin ja jatkossa vielä entistä monipuolisemmin. Nyt käytössä on sen verran tehokas värkki, että reseptirepertuaari laajenee.

Blenderin hankintaan

Vuodenvaihteessa minulta hajosi vähän kalliimman sorttinen sauvasekoitin, joka palveli pari vuotta mainiosti smoothie- ja sosekeittohommissa. Olin pettynyt. Samalla aloin miettiä vaihtoehtoja koneelle: uusi sauvasekoitin vai kunnon tehosekoitin. Aikaisemmat tehosekoitinkokemukseni eivät olleet kovin kannustavia. Meidän yleiskoneeseemme kuuluva värkki on paitsi monien osiensa vuoksi hankala koota, myös tehoiltaan varsin onneton. Esille on myös otettava koko yleiskonemötikkä, jota ei tee mieli säilyttää päivittäin esillä. Ei toimi.

Mikä merkki?

Kysyin Facebookissa kokemuksia eri merkeistä ja laitteista sekä omassa profiilissani että Karppisiskojen sivulla. Sain valtaisat määrät vinkkejä, joista erottui yksi kone yli muiden: Vitamix. Sitä kutsutaan blendereiden Rolls Royceksi. Käyttäjinä oli monta sellaista luotettavaa ystävää, joiden kokemuksiin luotan kuin vuoreen. He valmistavat Vitamixillä sellaista ruokaa, jota minunkin suunnitelmissani on. Samaan aikaan kävin Tampereen Ruohonjuuren smoothiebaarissa kunnon vihersmoothie-lounaalla. Iskin silmäni koneeseen: siellä kuten monella muullakin ammattilaisella on käytössä Vitamix.

vitamix_laatikko vitamix_ohjeet1

Yhteistyö Raakapuodin kanssa

Raakapuodin Christofferin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen käytössämme on nyt Vitamix. Seuraavan vuoden aikana postaamme säännöllisesti ohjeita, joiden toteutuksessa olemme käyttäneet laitetta.  Yrityksen kanssa olemme sopineet kirjoittamisesta: varsinaisen sisällön toteutamme oman harkintamme mukaan, käytännössä jaamme ohjeita.

Kevättä odotan nyt innokkaasti. Tällä koneella saan villiyrtit pihan reunoilta ja metsän laidasta atomeiksi smoothieen. Vuohenputkista ei jää enää siimoja sekaan: sauvasekoittimeni ei nimittäin pystynyt ihan hienontamaan kaikkea vihreää niin tasaiseksi kuin olisin halunnut. Jo nyt olen laitteeseen ihan yhtä hurahtanut kuin vihreiden juomien nimeen vannova Carita ja villiyrttifani Raija.

ETU TEILLE

10e-vaaka-vm

Yhteistyön ansiosta te lukijat saatte Vitamixista 10€ alennuksen koodilla karppisiskot10. Koodin voi kirjoittaa pienillä tai isoilla kirjaimilla: sama lopputulos pienillä vai isoilla kirjaimilla. Myös klikkaamalla tätä linkkiä, löydät saman ohjeen siitä, mihin koodi laitetaan.

Karppisisko Tuulevi

Löysin hyvän porkkanakakun reseptin!

porkkanakakku5Olemme tuumineet Karppisiskojen tulevaisuutta ja blogin suuntaviivoja. Virpi on reissaannut töiden puoleen pitkin ja poikin ja elänyt siinä samalla tiivistä lapsiperheen elämää. Minä olen tuuminut omien yrittäjän hommieni suuntaa ja painopisteitä, seuraillut kuopuksen muuttoa omilleen ja ihmetellyt uutta elämäntilannetta. Lapset ovat poissa kotoa. Tässä ihmetelessä blogi on olut komeron hyllyllä. Lukijoita sivuilla on kyllä riittänyt – näyttökertoja on ollut kesimäärin 13.000 / kk ja yksittäisiä kävijöitä noin 7.000 / kk tämän menneen horrosvuoden aikanakin. Kyllä ootte ihanan  uskollisia. Siskot kiittävät!

Siskojen Facebook-sivulla olemme olleet koko ajan varsin aktiivisia. Sivua kannattaa seurata senkin vuoksi, että linkitämme myös  muiden blogien vhh-ohjeisiin ja asiaa sivuaviin ruokauutisiin.

Tulevaisuudesta

Blogi jatkuu kyllä. Höttöhiilareihin ei ole näiden vuosien jälkeen enää paluuta. Minua kiinnostaa ruokavalion viilaaminen osittain  raakaruoan suuntaan ja se sopii kyllä ruokavalioon. Huomaan kropan kaipaavan sellaista ajoittain ja siksipä menenkin hurmokseen, kun pääsen vetäisemään ateriana vaikkapa kunnon vihersmoothien. Näin kävi pari viikkoa sitten Tampereen Ruohonjuuren smoothie-baarissa. Samaa kulttuuria juurruttelen osaksi näitä kotisyömisiäkin –  pikkuhiljaa. Kohta alkaa villiyrttiaika ja sitä satoa odotan smoothiehommiin.

Porkkanakakku onnistuu karpistikin

Muutama kuukausi tai melkein vuosi on mennyt pääosin vanhoilla vhh-resepteillä. Nyt kyllästyttää niin, että ryhdyn urakoimaan uusien ohjeiden kanssa. Jos en päätä kokeillaa uutta, ota ohjetta esille ja ala tositoimiin keittiössä, lipsahdan laiskasti vanhaan ja tuttuun.

Leivontaosastolla aloitan porkkanakakusta. Ohje on Karkkipäivä-blogista mukailtu – kiitos kuuluu siis Sannille, joka reseptin on kehitellyt. Löysin tämän jonkun toisen seinältä, klikkasin blogiin ja kas, löysin sieltä monta muutakin kivaa ohjetta. Karppisiskot suosittelevat Karkkipäivää!

1 kananmuna
3 rkl karppisokeria (erytrolia)
0,5  dl kermaa
50 g voita sulatettuna
vajaa tl ruokasoodaa
0,5 dl kookosjauhoa
0,5 dl mantelijauhetta
ropsaus mantelirouhetta
noin 1,5 dl porkkanaraastetta
ropsaukset kanelia, kardemummaa, inkivääriä ja kardemummaa

kuorrutus:
0,5 prk Philadelphia-tuorejuustoa
vajaa desi kermaa (vatkataan)
makeutusta: stevia tai karppisokeria
tilkka sitruunamehua
maun mukaan mantelirouhetta
porkkanakakku2


porkkanakakku3

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää sekaan sulatettu, hiukan jäähtynyt voi, kerma ja keskenään sekoitellut kuivat aineet, mukaan lukien porkkanaraaste. Kaada taikina voideltuun, pieneen, noin puolen litran vetoiseen vuokaan. Minä käytin suorakaiteen mallista leipävuokaa, jonka pohjalle leikkasin pohjan kokoisen leivinpaperin suikaleen. Taittelin sen mutkalle kaksinkerroin puolesta välistä, jolloin taikinalle jäi pieni, korkeahko pesä. Näin kakusta ei tullut ihan lättänä. Taikina on sen verran ”tiivistä” ettei se levinnyt paistuessa ulos pesästä.

Paista puolisen tuntia 175 asteessa. Valmista sillä aikaa kuorrute. Vatkaa kerma ja sekoita se tuorejuustoon. Minä en mkitannut tarkkaan kerman määrää. Käytin sen mitä purkista oli jäljellä, arviolta puolisen desiä. Mausta ripauksella sokeria ja tilkalla sitruunamehua. Kuorruta jäähtnyt kakku ja ripota kuorrutteen päälle mantelirouhetta. Koristele halutessasi porkkanalastuilla. Niitä voit tehdä näppärästi juustohöylällä.

Kakusta tuli maukas. Ohje on todella pieni eli valmiista kakusta tulee ehkä sellaiset  kuutisen palaa – riippuen siitä kuinka paksuja leikkaa ja kuinka monta leipuri syö kuorruttaessaan ja kakun päitä tasatessaan. Ohjeen voi vallan hyvin tehdä tuplana, jolloin tulee isompi kakku. Testaukseen tämä pikkiriikkinen kokeilu sopi hienosti. Jatkoon!

porkkanakakku4

Karppisokerin määrää mietin ja ajattelin korvata osan siitä stevialla ensi kerralla. Minua stevian maku ei tökkää, jos sitä käyttää maltillisesti. Toisaalta kakku varmaan syntyisi vähemmälläkin sokerilla. Tätä pohdin, koska karppisokerissakin on oma tunnistettava säväyksensä ja haluan sen mahdollisimman miedoksi.

Karppiporukoissa kinataan välillä siitä, pitääkö sitä makeaa syödä. No ei pidä ja makeakoukusta pitääkin irtautua. Kakun leipomisessa minulla ei ole pointtina makea. Sen sijaan on kiva saada kaffekupposen tai teehetken iloksi joskus jotain muutakin kuin pala tummaa suklaata, siivu hyvää juustoa tai muutama manteli. Vaikka juon usein pelkän kahvin tai teen – kahviloissa melkein aina – kaipaan sitä kahvitauon rituaalia, johon kuuluu jokin kiva ja kaunis leivos lautasella. Niitä ennen muinoin syömiäni öllömakeita en kaipaa, koska makuaisti on muuttunut ja nykyään maistuu pienikin makeus. Jotain kaffekaunista kumminkin  ja siksi leivon välillä.

Karppisisko Tuulevi

Suomalainen pääsiäinen & amerikkalaiset pannukakut

kerma

pannari

Pääsiäisenä me juhlimme kummitädin vuosijuhlia Rantasalmella, lomakylä Järvisydämessä ja söimme siellä muun muassa taivaallisen maukkaita savumuikkuja sun muita herkkuja noutopöydästä. Sellaisesta kyllä poikkeuksetta löytyy paljon vaihtoehtoja myös hiilaritietoiselle. Kotona kokkasimme poronkäristystä, jolle valmistin juuresmuusin palsternakasta, sipulista ja selleristä. Perheelle tein sen perinteisen perunamuusin. Lisukkeena tietysti puolukoita.

Tänään söimme poron ulkofileepihvit, pannussa kevyesti voissa kiepautettuja vihanneksia eli vihreää paprikaa, punasipulia ja kesäkurpitsaa sekä kermaista kanttarelli – sipulikastiketta. Rakensimme lautasannokset, joiden päälle asettelimme vähän viinisuolaheinää ja parit herneenversot. Niistä en nyt kirjoittele ohjeita, sillä mulla ei ole kuvaa ja herkkuruoka on syöty jo. Jälkiruoan kanssa oli kamera käytössä.

Tuttu ohje

Olen jo kertaalleen postannut tämän amerikkalaisten pannukakkujen ohjeen vähän reilu vuosi sitten. Vaikka ohje löytyy blogista edelleen, postaan sen silti uudelleen tuoreen kuvan kanssa. Tämä kuuluu ehdottomasti suosikkiohjeisiini ja kelpaa mainiosti koko perheelle – joskin aviomies ripottelee hiukan tavallista sokeria lisämakeutukseksi pannukakkujen päälle.

Ohje on useammassa suomeksi käännetyssä Annika Rognebyn leivontakirjassa, jotka kaikki ovat suosittelemisen arvoisia. Kaikkiin kokeilemiini Rognebyn resepteihin voi varauksetta luottaa. Nyt mulla on kirjastosta lainassa Leivo arkeen ja juhlaan ilman sokeria ja vehnäjauhoja (vähähiilihydraattinen ja gluteeniton ruokavalio), jossa on ohjeita kahdesta kirjasta: Karpin leivontakirja ja Bakglädje till vardags och fest.

Amerikkalaiset pannukakut

200 g Philadelphia-juustoa
0,5 dl Karppisokeria
aitoa vaniljaa
3 Kieku – kanamunaa
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl  psylliumia

Sekoita juusto tasaiseksi voimakkaasti vatkaten. Vatkaa kananmuna, vanilja ja karppisokeri. Vatkaa seos juuston joukkoon. Sekoita psyllium leivinjauheen kanssa. Lisää taikinaan. Paista pannukakut voissa molemmin puolin. Niistä tulee paksuhkoja pannareita, jotka hiukan painuvat kasaan lautasella. Koska psyllium turpoaa vauhdilla, taikinaa ei kovin kauan kannata turvottaa kovin pitkään. Taikinasta tulee muuten aikamoista tahnaa, jota on vaikea käsitellä.

Tarjoile karppisokerilla makeutetun kermavaahdon ja hiukan sulaneiden pakastemarjojen kanssa. Tänään tarjoilimme pannukakut kohmeisen mansikkasohjon kanssa. Pääsiäisen kunniaksi kastikkeena oli vesihauteessa sulatettua 70-prosenttista suklaata.
Ohjeesta tulee 7-9 pannukakkua.

Kurkista edellisen postauksen kommenttikenttä. Siellä on myös muutamia käyttökelpoisia sovelluksia.

Annika Rogneby: Leivo arkeeen ja juhlaan ilman sokeria ja vehnäjauhoja
Vähähiilihydraattinen ja gluteeniton ruokavalio

Karppisisko Tuulevi

Ei uskois karppikakuks!

suklaakakku

”Ei uskois karppikakuks!” tuumasi tytär, kun nautiskelimme eilen yhteisen leivontasession suklaista lopputulosta. Se muistuttaa vähän mutakakkua, muttei ole sitä kumminkaan. Suklaanystävälle se on suurta herkkua. Alkuperäisen ohjeen löysin kirjastosta lainaamastani Annika Rognebyn Leivo arkeen ja juhlaan – keittokirjasta, jota googlailuni mukaan myy muun muassa Booky. Nämä Rognebyn opukset ovat karppileivonnan oppaina sieltä parhaasta päästä.

Aloitimme eilisaamuna aamiaispöydässä keskustelulla, jossa tytär kaipaili jotain hyvääääääää! Koska minulla oli kaapissa jemmassa  leivontaa varten tummaa suklaata, ehdotin jotain uutta suklaareseptiä. Mutakakkua meillä on syöty vähän liiankin kanssa. Teimme diilin: leivotaan yhdessä. Tähän seuraavaan päädyttiin. Päällinen on sovellus Rognebyn ohjeesta – hänellä siinä oli kermaa, jota meidän jääkaapissamme ei nyt ollut ja jota emme kuivtelleetkaan lähtevämme hommaamaan. Kauppaan on kaksitoista kilmetriä. Luovuutta kehiin. Kreikkalainen jogurtti pelastaa.

150 g voita
150 g tummaa suklaata (70-80%)
3 munaa
2 dl karppisokeria
1 tl vaniljajauhetta
1 dl mantelijauhoa

kuorrute:
1 dl Lidlin kreikkalaista jogurttia ( tai kermaa)
100 g tummaa suklaata (70-85%)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata voi varovasti kattilassa ja voitele irtopohjavuoka voisulalla. Pilko suklaa sulamaan voisulaan. Pidä levy pienellä lämmöllä ja hämmennä kunnes suklaa sulaa. Vatkaa munat ja karppisokeri kunnon vaahdoksi. Tässä pätee äidin vanha ohje: vaahto on tarpeeksi tanakkaa, kun sillä pystyy tekemään satsin pintaan vatkaimella selkeästi erottuvan kahdeksikon.

Sekoita vaniljajauhe ja mantelijauho sekaisin. Lisää suklaaseos ja jauhoseos varovaisesti nostellen vaahtoon. Kaada taikina irtopohjavuokaan, jonka halkaisija on 20-23 cm ja paista uunin keskiosassa 20-25 minuuttia. Me otimme kakun ulos, kun keskiosa oli vielä hiukan liikkuvaa pinnan alla. Lopputulos jäi herkullisen meheväksi.

Kun kakku jäähtyy, valmista kuorrute. Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoita sulan suklaan joukkoon desin verran kreikkalaista jogurttia. Anna seoksen jäähtyä. Jos käytät kermaa, kaada se kattilaan ja taittele suklaa paloina joukkoon. Lämmitä kerma ja suklaa erittäin alhaisella lämpötilalla. Tässä on siis kaksi vaihtoehtoista päällistä, joista me teimme tuon jogurttiversion. Toista emme ole itse kokeilleet.

Irrota kakkupohja vuoasta ja levitä kuorrute sen pinnalle. Ennen tarjoilua voit lisätä kakun päälle vaikkapa tuoreita vadelmia.

Leivo arkeen ja juhlaan – vähähiilihydraattinen ja gluteeniton ruokavalio. Annika Rogneby

Karppisisko Tuulevi

Ravintolapäivän vähähiilarista hyvää!

Olen ihan hurahtanut Ravintolapäivän fiilikseen. Kaikkea kekseliästä ruokaa siellä ja täällä, yllättävissä paikoissa ja loistava some-meininki sen ympärillä. Kerran toimin taustavoimana tyttären & hänen kaverinsa Kardemimmi-kahvilassa täällä meillä. Monesti olen ollut syömässä Mikkelin pop up-paikoissa ja haaveksien tutkiskellut Helsingin tarjontaa. Tällä kertaa osuimme stadiin juuri ravintolapäivänä ja kyllä kannatti. Vaelsin miehen ja tyttären kanssa pitkin poikin keskustaa ja nautin tunnelmasta ja ruoasta. Minun puhelimeni Ravintolapäivä -sovellus ei toiminut, mutta onneksi tyttären toisen käyttöjärjestelmän puhelin palveli ja ohjasi meidät kartalle.

Kukkakaalista kuskusta ja kanasta kunnon kastike

Söimme lounaan Ravintola-auto Ukossa, Ruttopuistossa. Sisälle autoonkin olisi mahtunut, mutta me istahdimme ulos. Marraskuinen lauantai oli leudon lämmin eikä sillä hetkellä edes satanut. Istuimme pitkään ja hartaasti ja maistelimme nautiskellen.

Värittömältä näyttänyt vähähiilarinen ruoka oli superhyvää ja maistui koko sakille. Sopivasti pippurista aurajuustokastiketta kanan päällä ja kukkakaalista raastettu ja kypsennetty couscous. Jälkkäriksi söimme raakasuklaakonvehdit ja joimme kupit luomukahvia. Jos ja kun sama sakki on liikkeellä tulevissa ravintolapäivissä, menkää syömään ihmiset. Järjestelyistä vastasi luomuosuuskunta UusiMaa, jonka toiminnan tukemiseksi tuotot kertyivät.

Menu

Pippurisella aurajuustokastikkeella kuorrutettu kana ja herkkusienet sekä kukkakaalicouscous (vähähiilihydraattinen)
– Saatavissa pieni määrä myös ilman kanaa (sis. hieman enemmän herkkusieniä)

Maisteluannos (pieni): 3 €
Isompaan nälkään: 6 €

Raakasuklaakonvehdit (vähähiilihydraattinen, suurimmaksi osaksi luomua, sis. cashew- ja/tai pekaanipähkinää)

Pieni: 2 €
Iso (kera vadelman): 3 €

Luomukahvi: 1 € (molempien eli pää- ja jälkiruoan ostajalle ilmainen)

Vesi: 0,20 € (pääruoan ostajalle ilmainen)

Karppisisko Tuulevi

Mansikoita marenkikakun välissä

Mansikat ja muut kotimaiset marjat kuuluvat minun vähähiilariseen ruokavaliooni sellaisenaan, jogurtin kanssa, jälkiruoissa ja leivonnassa. Ajatus mansikkaisesta marenkikakusta heräsi hurmaavassa Tertin kartanossa, jossa piipahdimme sunnuntaina puutarhakierroksella ja kaffilla. Mies otti kahvin kanssa tavallista marenkikakkua, jonka välissä ja koristeena oli tuoreita mansikkaviipaleita. Minä aloin muistella nähneeni vähähiilarisen  ohjeen jossakin samalle herkulle.

Annika Rognebyn leivontakirjassahan se ohje oli. Hankin aikanaan ruotsinkielisen Bakglädje med LCHF, baka utan socker och mjöl-kirjan YesDeli.fi-verkkokaupan edeltäjältä, Sokeriton.fi-verkkokaupasta. Silloin suomenkielistä versiota ei ollut. Nyt kirja löytyy suomeksi nimellä Karpin leivontakirja – leivo ilman sokeria ja jauhoja! Samalta tekijältä on samassa kaupassa myynnissä myös huomattavasti laajempi opus, Leivo arkeen ja juhlaan – vhh ja gluteeniton ruokavalio. Siinä on mukana myös leipäohjeita. Näitä kirjoja saa varmaan muualtakin, mutta en nyt ryhtynyt googlaamaan ja tekemään hintavertailuja sun muita. Ainakin YesDelistä saa tilattua molemmat. Kaikki minun kokeilemani Rognebyn leivontaohjeet ovat olleet erinomaisen toimivia.

Mutta se marenkikakku

Leivoin pohjat sunnuntai-iltana. Meillä oli maanantaina hääpäivä ja miehen syntymäpäivä. Vaikka juhlin päivää itsekin, minusta on kiva viedä kahvitarjotin aviomiehelle vuoteeseen aamulla. Huolimatta siitä, että hän on meistä kahdesta se aamuvirkumpi, homma toimii – hänestä on mukava odotella suljetun oven takana. Totta puhuen meillä koko perhe tykkää näistä onnittelutarjottimista juhlaaamuina ja jokainen niitä myös vuorollaan saa.

Maanantaiaamuna vatkasin kermat, viipaloin mansikat ja kokosin kakun. Kaveriksi tein Savumajan nokikylkisellä saunapalvilla, kurkulla, yrteillä ja salaateilla päällystetyt perunarieskat ja ison mukin maitokahvia.

Kirjoittelen ohjeen tähän sellaisenaan. Minun makuuni tämä on jopa hiukan liian makeaa -tosin kelpasi hyvin kaikille perheenjäsenille, jotka eivät ole kaltaisiani vähähiilarisia eläjiä. Tytär jopa kysyi, että onko tämä muka joku karppikakku?
– Ihme juttu, ei yhtään erota!

Tässähän se resepti

2 marenkipohjaa
4 Kieku-munan valkuaista
3 tippaa väkiviinaetikkaa
1 1/2 dl karppisokeria (erytroli)

täyte
2 dl kuohukermaa
hiukan turkkilaista jogurttia
maun mukaan karppisokeria /steviaa makeutukseksi
tuoreita marjoja

Laita uuni kuumenemaan 125 asteeseen. Vatkaa munanvalkuaiset ja väkiviinietikkatipat kovaksi vaahdoksi. Ole varovainen lisätessäsi etikkaa. Pullossa ei ole tippanokkaa, joten liikaa hurahtaa helposti. Etikka tekee vaahdosta täyteläisemmän. Vaahdon pitää pysyä kulhossa, vaikka sen kääntää ylösalaisin. Lisää sokeri koko ajan voimakkaasti vaahdottaen. Vaahdota  kunnes vaahto on tasaista ja kiiltävää.

Levitä vaahto lusikalla kahdeksi pyöreäksi pohjaksi öljytylle leivinpaperille. Paista 60 – 70 minuuttia.  Irrota marenkipohjat varovasti paperilta ja anna jäähtyä. Minun pohjani olivat aavistuksen pehmeitä uunista ottaessa, mutta jäähdyttämisen jälkeen, aamulla ne olivat kuivia ja kevyitä.

Jos haluat suorakaiteen mallisen kakun, paista neliskanttinen, pellin kokoinen pohja ja jaa se kahdeksi suorakaiteeksi heti paistamisen jälkeen.

Täytä kakku mielesi mukaan maustetulla kermavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Vatkattuun kermaan voit halutessasi lisätä hiukan turkkilaista jogurttia. Kerma säilyy silloin paremmin. Aito vanilja voisi antaa tälle myös kivan lisäsäväyksen.

Karppisisko Tuulevi

Tarjoan raparperisoppaa Arabian kulhosta

Lisää raparperia. Nyt kiisselinä. Ja tähän minä tuppasin sitä eiliseen piirakkaan kaipaamaani mansikkaa.

Kiisseli kuuluu kotitalouden perustaitoihin. Tiedättehän kotsan tunnilta koko- ja osanestemäärän suurustuksen. Vieläkö muistatte, mitä ne tarkoittavat? Kun olin vekara, meillä oli lähes joka päivä jotain jälkiruokaa, usein kiisseliä tai mehukeittoa. Muistan miten kaverin luona kyläreissulla jäin ruokapöytään pääruoan jälkeen odottamaan jälkkäriä, jota ei koskaan tullut. Olin hirveän hämmästynyt siitä, että siinä kyökissä ei tarjottukaan mansikkasoppaa. Tai mustikka. Tai omena. Tai ihan mitä vaan soppaa. Meillä kiisseliö kutsuttiin aina sopaksi.

Tässä teille nyt alkukesän raparperisoppaa, jonka tarjoilin samanlaisessa kulhossa kuin äiti. Tuollaisessa sinireunaisessa arabialaisessa. Oman kulhoni ostin kirpparilta. Nostalgian aalto oikein hulahti ylitseni, kun näin tuon astian. Se sattui olemaan myös erityisen edullinen löytö!

Tämän vhh-sopan suurustin psylliumilla. Tällä karppisokerimäärällä sopasta ei tule kovin makeaa. Maistele ja makeuta mieleiseksesi! Voit käyttää myös steviaa.

8 dl vettä
kolme raparperin vartta (kuori ja pilko)
noin puolen litran rasiallinen pakastemansikoita
1 dl karppisokeria

suurus:
1 rkl psylliumia
2 dl vettä

Laita kattilaan vesi, pätkityt raparperit, jäiset mansikat ja sokeri. Keitä kunjnes raparperit hajoavat, 10-15 minuuttia.
Tee suurus. Vatkaa psyllium kylmään veteen. Valuta suurus nauhana kiisseliin: vatkaa kiisseliä samalla. Anna kiisselin tämän jälkeen kuumentua kiehumispisteeseen. Jäähdytä ennen tarjoilua.

Psylliumista kannattaa muistaa sen turpoamisominaisuus. Sehän paksuuntuu jäähtyessään ja jopa jopa jääkaapissa. Siksi kiisselistä on hyvä tehdä valmistusvaiheessa mieluummin liian löysää kuin paksua.

Tarjoile maidon tai kermavaahdon kanssa. Muistathan, että raparperin oksaalihappo tarvitsee kaverikseen aina jotain maitotuotetta.

Karppisisko Tuulevi