Keittelin sitten voimasoppaa

lehtikaalisoppa lehtikaalisoppa1Rakastuin lehtikaaliin tänä vuonna. Mukavasti makua ja reilusti rautaa. C-vitamiiniakin kuulemma tuplasti verrattuna appelsiiniin. Kasvissyöjäsiskomme (ei siis karppisisko Virpi, vaan kolmas meistä) on viljellyt palstallaan lehtikaalia vuosikaudet, mutta minä sytyin sille vasta nyt, kun se löysi tiensä kauppojen valikoimiin. Tänä syksynä olen ostanut lehtikaalia ruokapiiri Lispitikan kautta. Sieltä tilaamme muutenkin kerran kuussa luomu- ja lähiraaka-aineita. Normikaupoistakin kotimaista lehtikaalia on löytynyt mukavasti. Viime viikon ruokapiirijaosta poimin mukaan kolme lehtikaalipussia, jotka muistin lounasta tuumaillessa. Muutkin ainekset löytyivät jääkaapista. Kauppaan ei täältä kylätien takaa lähdetä yksittäisiä asioita täydentämään. Syntyi lehtikaalikeitto.

Lehtikaalikeitto

2 isoa sipulia pieneksi pilkottuna
300 g (1 pieni) lanttua kuorittuna ja pieneksi pilkottuna
300 g ( 2 kpl) palsternakkaa
200 g lehtikaalia
200 g mausteista makkaraa
1,5 – 2 l vettä
2 rkl kasvisliemijauhetta (luomu)
nokare voita sipuleiden freesaukseen
suolaa
vähän mustapippuria myllystä

Pilko sipuli pieneksi ja freesaa pannulla.
Kuori ja pilko lantut ja palsternakat pieniksi kuutioiksi. Poista lehtikaalista ruodot ja silppua lehdet pieneksi repimällä tai saksilla. Pilko makkarat valmiiksi. Minä käytin kahta: mietoa perusmakkaraa ja mausteista, vahvaa versiota. Tuju makkara antaa kivan makupotkun soppaan.

Laita vesi kiehumaan. Lisää kasvisliemijauhe joukkoon, kun kiehuminen alkaa. Lisää veteen ensin lanttukuutiot ja laita hetken päästä perään palsternakkapalaset. Mausta lientä kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Keittele 15 – 20 minuuttia ja lisää lehtikaalisuikaleet joukkoot. Nakkaa samalla myös makkarakuutiot ja freesatut sipulit soppaan. Kypsennä, kunnes lehtikaali on mielestäsi sopivan pehmeää.

Aviomies tuumasi keittokattilan kannen alle kurkistaessaan
– Pelottavan terveellisen näköistä!
Syötyään hän tuumasi, että kyllä kannatti maistaa. Tämähän on hyvää!

– Karppisisko Tuulevi

Aivan koukussa kotimaiseen varhaiskaaliin

En usko tätä itsekään. Samaan aikaan, kun kuusitoistavuotias tyttäreni syö silmät soikeana, himoshoppaajaa katsoen Aino-suklaajäätelöä, minä pistelen toisella sohvalla aivan yhtä onnessani varhaiskaalista valmistamaani coleslawta. Kaali. Kaali. Kaali.  Miten se voikin olla niin hyvää. Miten siihen voi tulla tällainen himo.

Kävin tänään ruokakaupassa täydennysostoksilla ja hiffasin ensimmäistä kertaa kotimaiset varhaiskaalit. Unkarilaista en osta. Ostin nyt sellaisen isomman sorttisen kaalinpään ja kuvittelin tekeväni siitä suunnilleen koko viikoksi hyvin säilyvää coleslawta. Olin hiljaa tyytyväinen ennakointiin: kerrankin salaatit olisivat valmiina jääkaapissa. Hyvä minä.

Arvaus meni pieleen. Kaali on kohta syöty. Jäljellä on tuo kuvan tyhjä kulho eikä lopusta kaalin kappaleesta kovin kummoista koko viikon ruokaa saa. Varhaiskaali on uskomattoman herkullista!

Coleslaw

yksi keskikokoinen varhaiskaali
1 dl majoneesia
1 dl turkkilaista jogurttia
0,5 tl suolaa
1,5 rkl valmista tzatziki-maustetta

Tzatziki-mausteen olen tuonut Kreikan reissulta, enkä ole aivan varma kaikista sen aineksista. Pahasti pieleen ei kumminkaan mene, jos  korvaat mausteen laittamalla tilalle valkosipulia, valkopippuria ja vaikka vähän mustapippuria, hiukan oreganoa ja tilliä. Mukaan myös ripaus etikkaa ja hiukkasen sitruunamehua.

Ja huomenna taas kaalikauppaan. Herkku maksaa vähän vajaa kolme euroa per kilo.

LISÄYS 20.6.2012
Kirjoitin taannoin myös mainiosta Kaali-kirjasta. Postaus löytyy täältä ja Kirstilän ja Segerin kirja Pieni, suuri kaali vaikka Bookysta.

Karppisisko Tuulevi

Kaalia kääryleenä

Kaalikääryleitä pidetään niin toivottoman hitaina valmistaa, että moni ostaa ne valmiina. Löysin kaupasta juuri tähän tarkoitukseen jalostettuja hauskan näköisiä litteitä kaaleja ja ajattelin viime viikonloppuna valmistaa tätä harvinaisempaa herkkujen herkkua.

Jaoin työvaiheet niin, että lauantaina keitin siivouksen lomassa kaalin ja sunnuntaina oli valmis kaali käytettävänä. Joku on kertonut, että keitetty kaali ei haise niin voimakkaasti, jos ei pidä keittovaiheessa kantta kattilan päällä. Voi olla, että auttaa, minä tämän unohdin ja haju oli ainakin lapsien mielestä tyrmäävä, mieskin vähän asiasta mainitsi. Onko kellään tähän vinkkiä? Ihana ja ravinteikas kaali meinaa jäädä meidän perheessä juuri tämän takia liian vähälle käytölle.

Kun työt oli jaoteltu kahdelle päivälle, ei itse kääryleiden teko ollut kovinkaan aikaa vievää. Paistaminen toki on sitä. Suurin osa esille kaivamistani kaalikääryleohjeesta kehoittaa paistamaan niitä noin tunti, puolitoista. Mielestäni se ei riitä. Pitkä paistoaika, ahkera valeleminen ja loppuajasta vuoan peittäminen foliolla antaa lopputulokseksi herkullisen perinneruoan ja mitä loistavimman karppiherkun.

Kaalikääryleet

noin 1 1/2 kg:n painoinen valkokaali
vettä
1 tl suolaa / litra vettä
n.500g jauhelihaa, sika-nautaa
1 sipuli
1rkl voita
1 Kieku-kanamuna
1 dl kaalin keitinlientä tai kermaa
1 tl suolaa
1/4 tl valko- ja mustapippuria
1 tl meiramia
2-3 dl hienonnettua kaalia
2 dl keitettyä ohraa

+ Kaalin keitinlientä, johon voi maun vuoksi lisätä kasvisliemijauhetta, hieman siirappia tai inkkarisokeria

Koverra kaalista kanta ja keitä kaalia suolalla maustetussa vedessä kunnes se tuntuu pehmeältä, keittoaika riippuu kaalin koosta. Irrota uloimmat lehdet varovasti sitä mukaa, kun ne kypsyvät.

Sekoita hienonnettu sipuli, muna, neste ja mausteet raa’an jauhelihan joukkoon ja vaivaa seos tasaiseksi. Hienonna kaalin sisimmät lehdet ja lisää ne (sekä keitetty ohra) mureketaikinaan. Itse laitoin ohraa, mutta mielestäni se ei vaikuttanut makuun/rakenteeseen, joten se on helppo myös jättää pois = vähemmin hiilareita.

Levitä kaalin lehdet työpöydälle ja ohenna tarvittaessa lehtiruoteja. Nosta kullekin lehdelle pari ruokalusikallista täytettä ja paketoi ne. Vaikka lehdet olisivat hieman repaleisiakin, pysyy kääryle paketissa ihan hyvin kasassa.

Nosta kääryleet vieri viereen voidellulle uunipannulle ja lastua kääryleiden päälle muutama voinokare. Kypsennä 175-200 asteen lämmössä pitkään, vähintään tunnin ajan, valele kypsymisen aikana kaalin keitinliemellä. Pienennä lämpöä kypsymisen loppuvaiheessa. Itse jätin hautumaan loput kääryleet syömisen jälkeen vielä peitettynä leivinuunin jälkilämpöön melkein kahdeksi tunniksi. Olipa makean hyvää, niinkuin kaaliruoat tuppaa olemaan pitkän hauduttelun jälkeen.

Nauti kasvisten ja puolukkasoseen kera!

Karppisisko Virpi

Kaali on karppaajan kaveri

Kaali on loistotavaraa: vähähiilarista ja edullista. Kotimaista kaalia saa tähänkin aikaan vuodesta hyvin maltillisella hinnalla. Meillä se kuuluu jääkaapin vakiovarustukseen eli vihanneslaatikossa on aina enemmän tai vähemmän kaalia. Meillä koko perhe myös syö kaaliruokia.

Tällä kertaa tein kaalipataa, jonka ohje löytyy lääkäri Annika Dahlqvistin Karppaus -kirjan reseptiosastolta. Sanon itse kirjasta tässä vaiheessa vain sen verran, että se koostuu Dahlqvistin  kahdesta teoksesta: Karpin tapaan -oppaasta ja Karpin tapaan -keittokirjasta. Selkeiltä ja mutkattomilta vaikuttavien reseptien lisäksi se sisältää kirjoittajan näkemyksen mukaisen vähähiilihydraattisen ruokavalion peruskuvauksen. Lisäksi siinä on potilaskysymyksiä, joihin yleislääkäri Dahlqvist vastaa. Kirjasta löytyy myös eri henkilöiden kertomia esimerkkitapauksia terveyden kohenemisesta vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisen ruokavalion (LCHF = Low Carb High Fat) ansiosta.Sain tämän yli 300-sivuisen kirjan pari viikkoa sitten Readme.fi-kustantajan kirjapaketissa ja olen sen lukemisessa vasta alkuvaiheessa. Suosittelen tätä yhdeksi sellaiseksi opukseksi, johon kannattaa perehtyä, jos karppausta suunnittelee. Alkuvaiheessa on hyvä muodostaa käsitystä lukemalla aihetta sivuavia kirjoja. Koska vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa on eri variaatioita, on helpompi muodostaa oma tapa, kun tuntee mistä on kyse.  Mutta nyt kyökin puolelle.

AIRAMIN KAALIPATA

annos riittää 4-6 henkilölle
noin kilo keräkaalia
1 suuri sipuli
500 g jauhelihaa
suolaa, valko- ja mustapippuria
(soijakastiketta)
voita
1 – 2 dl kermaa
1 -2 dl creme fraichea

Pilko kaali ja sipuli. Freesaa kaali pienissä erissä pannulla ja kumoa pataan.  Freesaa sipulisilppu. Paista jauheliha ja sekoita kaalin ja sipulin kanssa. Mausta sekoitus. Jos haluat väriä, lisää loraus soijakastiketta. Minä en käyttänyt sitä. Lisää lopuksi kerma ja creme fraiche. Minä laitoin nestettä kolmisen desiä (2dl kermaa ja 1 dl creme fraichea). Yhdessä kaalista irtoavan nesteen kanssa padasta tuli sopivan kosteaa meidän makuumme.

Anna padan hautua 15 – 20 minuuttia, kunnes kaali on sopivan pehmeää. Tarjoile makeuttamattomien tai kevyesti sokeroitujen puolukoiden kanssa.

Karppisisko Tuulevi

PS. Kirjan voi ostaa myös täältä ihan maltilliseen hintaan Karppaus – opas & keittokirja:Annika Dahlqvist & Maria Höglund