Jossain karppikeskustelussa joku kertoi syöneensä aamiaiseksi munavoita. Yökkäilin mielessäni, kun eteeni piirtyi astia jossa on jääkaapissa liian kovaksi jähmettynyttä munavoita. Lisäksi mieleeni tulivat ne kerrat, kun sellaista yritti väkisin levittää karjalanpiirakkansa päälle. Pahimmat muistot tuli ”munavoista” mikä oli tehty ”terveelliseen” floraan ja mukaan pyöräytetty vielä mauksi aromisuolaa… huh..
Mahtava työnantajani tukee minua liikuntaseteleillä. Aikani niitä haudutin lompakossani ja todettuani, että kunto ei siten nouse, päätin lopulta lähteä uimahalliin. Tämän lupaan ottaa syksyn liikunnakseni, niin kivaa ja kohtuuhintaista se on. Enpä ollutkaan varautunut tunnin uimisen jälkeiseen heikotukseen ja jotakin oli nopeasti tankattava kotia tullessa. Kieku-kananmunia kattilaan kiehumaan sopivan kypsäksi, mikä tarkoittaa minulla 8 min. kun munat laittaa kylmään veteen. Keltuaisen täytyy olla helakan keltainen ja vähän löysä. EI harmaareunuksinen ja kova, tällaisiin törmään luvattoman usein. Mitähän ne sellaisten munien keittäjät pelkää, salmonellaako. Turha pelko, ostakaa suomalaisia kananmunia ja voitte vedellä niitä vaikka raakana.
Valmiit kananmunat lämpimänä kulhoon, haarukalla muusiksi ja reilu nokare voita sekaan sulamaan. Rinnalle tietysti vihanneksia. Makua voi lisätä vaikka tuoreilla yrteillä. Loistavaa pikaruokaa ja minä nimeäisin sen siis ruoaksi munaa ja voita.
Karppisisko Virpi