Hei hedelmiä!

Hedelmäthän ovat oikeaa terveysruokaa, eikö?

Voi olla yllätys, että monissa hedelmissä on yhtä paljon sokeria kuin mehuissa ja virvoitusjuomissa. Karppaajan keittiössä pahimmassa pannassa ovat viinirypäleet ja banaanit. Tummissa viinirypäleissä on 16,6 g/100 g ja banaanissa 18,3 g / 100 g imeytyvää hiilihydraattia. Appelsiini jää alle kymmeneen, 8,9 g /100 g ja omena 8 g:n molemmin puolin vähän lajikkeesta riippuen.

En nyt sano, ettei mitään hedelmiä pitäisi syödä. Hyväkarpin ruokavalioon ne mahtuvat kohtuudella käytettynä mainiosti, joskin itse popsin rypäleitä ja banaania hyvin harvoin. Banaanin mausta en oikein edes pidä. Kotimaisia omppuja sen sijaan syön suunnilleen kaksi käsin silloin kuin niitä syksyllä saa – ihania säilöntäaineettomia lähihedelmiä. Tuontiomppuihin en juuri puutu ja muutkin tuontihedelmät jäävät nykyään yleensä vähiin.

Tilalla ovat kotimaiset puutarha- ja metsämarjat. Vadelmassa hiilareita on vain nelisen grammaa sadassa grammassa. Mustikassa ja puolukassa vähän reilu 6g/100g. Heinäkuun herkkuni mansikka kipuaa suunnilleen samoihin hiilarilukemiin omenan kanssa. Torjuntaaineetonta mansikkaa meillä on pakastimessa ja sillä herkuttelen myös tuoreena satokaudella.

Appelsiinia on totuttu pitämään c-vitamiinin superlähteenä. Sen kuten monien muidenkin hedelmien c-vitamiinipitoisuus on kumminkin varsin vaatimaton verrattuna vaikkapa tyrnimarjaan. Sadassa grammassa tyrniä on 165 mg  c-vitamiinia, appelsiinissa tuosta määrästä vain kolmannes. Tähän viittasinkin jo taannoisessa aamiaisjogurttipostauksessa.  Sitrushedelmät ovat myös happoisia, eikä niiden runsas syöminen tee hampaille kovin hyvää.

Karppisisko Tuulevi
joka ajatteli ropsauttaa jälkiruokajogurttiin vähän pakastevadelmia sekaan