Henricus tarjoaa hyvää ruokaa!

Yhteistyökumppani kutsui minut Espoon keskuksen upouuteen InnoOmniaan ja vieläpä lounaalle siellä olevaan opiskelijaravintola Henricukseen. Nyt unohtakaa kaikki mielikuvat sanasta opiskelijaravintola, tämä on jotain aivan muuta.

Henricus suosii luomu- ja lähiruokaa ja tarjoaa hiilihydraattitietoisia vaihtoehtoja. Luomussa Henricus on tosissaan. Hiljattain Länsiväylästä lukemani uutisen mukaan se nousi suoraan viidennelle portaalle ammattikeittiöiden Portaat luomuun -asteikolla. Pöytiintarjoilu on seisovan lounaspöydän mättömeininkiä hitaampaa, mutta ruokahetki sitäkin antoisampi ja nautinnollisempi. Tämä kannattaa kokea. Minä toivon pääseväni tuonne vielä toistekin, vaikka paikka onkin liki kahden ja puolensadan kilometrin päässä tästä kotitoimistosta ja asuinpaikastani.

Tapasin myös keittiömestari Pauli Hakalan ja ravintolapäällikkö Tanja Griffithin. Keskusteluissa vakuutuin paikasta yhä enemmän. Nämä ihmiset seisovat sen takana, mitä tekevät.  Paulilta sain lähtiessä blogipostausta varten mukaani muistilistaksi ruokalistan. Pauli vieläpä ystävällisesti kirjoitti listan laitaan lisätietoja hiilaritietoisen ruokailijan annoksiin tehdyistä muutoksista.  Ruokalistassa muuten on jo alunperinkin k-merkintöjä. Se tarkoittaa, että annoksen voi muuttaa vähähiilihydraattiseksi. Minä kuitenkin menin hukkaamaan listani.  ja kirjoitan nyt tuolla linkin takana olevaa peruslistaa ja mjuistiani apuna käyttäen siitä, mitä söin. Kuvista näette pää- ja jälkiruoan ja osaan minä niistä annoksista muutenkin kertoa.

Alkuruokalautasella oli papusalaattia. Yksinkertaista ja maistuvaa. Siitä ei ole kuvaa. Kiljuin mielessäni riemusta, kun sain pääruoaksi kuhaa – tämä kuha maistui mainiolle. Paistetun kuhan seurana oli tartar -kastiketta. Listalla oleva ruohosipuliperunamuhennos oli korvattu tomaatti-linssimuhennoksella.

Sitten vielä jälkiruoka. Ah ja voi. Useimmiten minä korvaan jälkiruoan kahvilla ja tumman suklaan palalla. Nyt söin mielihyvin uuniomenan. Tavallisesti Henricus tarjoaa sen seurana mantelikrokanttijäätelöä. Minun hiilihydraattietoisessa annoksessani jäätelö korvattiin vadelmasorbettipallolla. Lisäksi annokseen kuului paistettua raparperia.

Tämä kaikki vei mennessään kielen ja mielen ja oli vielä kaunistakin.

Karppisisko Tuulevi

Yksinkertaisen hyvää Mikkelistä

Puoti & Bistro Vilee on vaikuttanut Mikkelissä jo vuoden verran, mutta jostain syystä pääsin siellä vasta nyt käymään. Ihastuin oitis. Vilee on simppelin selkeästi sisustettu. Avokeittiöstä näkee kokin työskentelyn ja tarjolla on myös pieni määrä herkkuja, mm. juustoja, itse tehtyä suklaata, leipää ja leivonnaisia. Bistron esitteessä kuvaillaan osuvasti paikan ideologiaa: ”Käsintehtyä ja lisäaineetonta lähiruokaa päivittäin vaihtuvalta listalta sesongin, saatavuuden ja kokin fiiliksen mukaan.”

Valitsin lounaslistalta briemunakkaan: luomumunista valmistettu, hinta 9€. Karppaajalle olisi löytynyt myös kukkakaalisosekeittoa pestosilmällä sekä paikkakunnan kalaa salaattipedillä. Viimeisin muisto ulkona syödystä munakkaasta on VR:n ravintolavaunusta. Täytyy sanoa, että vaikka karppaajana ilahduin sopivasta syömisestä junassa, niin se annos oli aika mauton. Muutenkin olen tainut saada munakkaasta yliannoksen, sen verran helppo pikaruoka se on ollut.

Vileen briemunakas oli kuitenkin jotain ihan muuta. Yksinkertainen annos: munakkaan päällä brietä, iso kasa rucolaa ja juustoa raastettuna. Rinnalle sai vielä 100%:sta ruisleipää voin kera. Annos oli herkullinen, uskoni munakkaaseen palasi ja teki mieli jopa nuolla lautasen juustonmurusetkin ;-).  Tänne palaan taatusti.

Karppisisko Virpi