Munakokkelia & pekonia

Aamiaislautasellani on useimmiten munaa eri muodoissa. Tänä talvena tein ensimmäistä kertaa vuosikausiin munakokkelia. Idea tuli pojalta. Yhtenä pakkasaamuna hän haikaili, jotta kai sitä munakokkeliakin voisi joskus tehdä, kun kerran näitä munaruokia syödään.

Minun piti oikein kaivaa reunoista rispaantunut, monessa käänteessä pelastanut talouskoulun aikuinen keittokirja esille ja tarkistaa kuinka kyseinen ruokalaji tehdään. Tänä aamuna valmistin taas munakokkelin aamiaiseksi, taisi olla kolmas kerta tänä talvena. Sen seuraksi paistoin pekonia, jota me syömme muuten varsin harvoin.

MUNAKOKKELI
neljälle

4 Kiekun kananmunaa
2 dl nestettä (1/2 dl per muna): vettä / maitoa / kermaa
suolaa, pippuria
muita mausteita maun mukaan
voita (noin 1 tl/muna)

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Lisää neste ja vatkaa hieman lisää. Olen käyttänyt nesteenä aikaisemmin pelkkää vettä tai pelkkää maitoa. Tänä aamuna laitoin puolet vettä ja puolet kuohukermaa – jääkaapissa oli avattu purkki.

Mausta suolalla, pippurilla ja mieleisillä yrteillä. Olen kokeillut muun muassa tilliä, mutta perhe tuntuu tykkäävän eniten peruskokkelista. Kunhan lumet sulavat ja ruohosipuli alkaa puskea penkistä, silppuan sitä joukkoon.

Sulata voi voidellussa kattilassa tai pannussa. Kaada munaseos siihen. Sekoittele tasaisesti puuhaarukalla miedolla lämmöllä. Perinteisissä ohjeissa neuvotaan kypsentämään munakokkeli vesihauteessa. Älä anna ruskistua. Jatka sekoittelua, kunnes munakokkeli on kypsää, mutta edelleen kosteaa.

Tarjoile tuoreiden vihannesten kanssa. Tänään meiltä löytyi kotimaista kurkkua ja tomaattia.

Karppisisko Tuulevi

Munalla töihin ja tarvittaessa takaisinkin

Kirjoitin taannoin aamupalastani, joka koostuu pääosin siemenistä, marjoista, maustamattomasta jogurtista ja kananmunasta, raakana tietenkin. Tämä vitamiini-proteiinipommi on pistämätön monellakin tapaa ja sillä tosiaan jaksaa tarvittaessa pitkälle iltapäivään. Olen tosin saanut kommentteja raa’an kananmunan käytöstä ja ihmettelyjä siitä, enkö pelkää salmonellaa.

Olen entinen maidontuottaja ja nykyinen sivutoiminen maanviljelijä sekä kotitalousalan ammattiopettaja. Tiedän siis tämän ansiosta ruoan reitin alkutuottajalta kuluttajan pöytään varsin seikkaperäisesti. Sen myötä luottamus suomalaiseen elintarvikkeeseen on suuri. Suomessa tuotetaan erittäin laadukasta ruokaa: kananmunia, lihaa, maitoa kasviksia, juureksia, marjoja ja viljaa. Se mitä sille laadukkaalle raaka-aineelle tapahtuu elintarviketeollisuudessa on toinen juttu, mutta perusraaka-aineet ovat meillä hyviä.

Eviran sivujen mukaan suomessa tuotetun kananmunan salmonellariski on häviävän pieni, melkein olematon Evira ei myöskään kehota välttämään raa’an kananmunan nauttimista.  Matkatuliaisena saamme sensijaan salmonellan  sitäkin useammin, ei tosin aina kananmunatuotteesta. Oman kokemuksen mukaan kreikkalaisen munapaketin kaupantekijäiseksi saa ainakin helposti kanankakkaa.  Joten kotimainen laatukananmuna jos toinenkin pirtelöön ja kyllä jaksaa reissutyössä.

Karppisisko Virpi

Karppaajan vakiovarustus

On päiviä, jolloin meno on kiihkeää ja kiireistä. Kotiin tullessa nälkä huutaa suolissa, eikä valmista ruokaa kotijääkaapista löydy. Ryhdy siinä sitten kokkaamaan karppiresepteillä. Mitä sitä sitten söisi – eineksissä kun ei löydy karppaajalle sopivia ruokalajeja eiväkä ne kaikkine lisäaineineen oikein muutenkaan kunnon ruokaa ole. Minä olen ratkaissut asian pitämällä karppaajan ruokavalioon sopivia peruselintarvikkeita aina kaapissa.

Minulta löytyy aina jonkin sortin kalasäilykkeitä. Kotimaiset ovat luksusta. Tässä lähellä toimii Puula-särvin, jonka valikoimissa on muun muassa savumuikkua, -lahnaa ja -särkeä sekä muikkuja erilaisissa kastikkeissa. Jouluna mies sai työn puolesta lahjaksi  Villiaromin kalasäilykkeitä.  Minä tietysti kuikailin vieressä vesi kielellä, kun hän avasi pakettia. Keittiön vetokaapissa on myös edullisempia vaihtoehtoja: Lidlin savukalasäilykkeitä, sardiineja ja tonnikalaa. Kalasta ja jääkaapin kasviksista saa vaikka salaattiaterian hätäisimpään nälkään. Laitan lautaselle keon kaalisuikaleita, tomaattia, kurkkua, paprikaa tai mitä kaapissa sattuu olemaan. Päälle kalat. Karpin pikaruoka on valmis.

On minulla muutakin vakiovarastoa. Raejuustoa ja turkkilaista / kreikkalaista jogurttia löytyy myös. Samoin voita,  erilaisia juustoja ja juustoraastetta. Kananmunat eivät pääse  jääkaapin ovesta loppumaan. Kermaakin on nykyään aina, ehtaa kuohukermaa. Toisin kuin moni luulee, karppaaminen ei kumminkaan ole yhtä voin ja kerman voin lotraamista.  Lorautan joskus hiukan keittoon tai teen juustoisen kastikkeen kuumennetuille kasviksille. Kastikereseptin laitankin tänne joskus. Kerman käyttö ei ole päivittäistä. Joskus käytän sitä ruokaan kerran viikossa, joskus pari. Toisinaan harvemmin. Keskimääräistä kulutusta en osaa sanoa.

Vihanneslaatikossa on yleensä keräkaalia ja lanttua. Punajuuriakin löytyy. Kesä- ja syyskaudella ostan säännöllisesti kesäkurpitsoita, kukka- ja parsakaalia.  Myös juustoleipä kuuluu vakiovarustukseen, joskaan sitä ei ole jatkuvasti kaapissa. Pakastimessa löytyy ainakin jauhelihaa ja kanaa jossain muodossa.

Kyllä näistä aina jonkinlainen eväs syntyy – sellainen, jolla lähtee nälkä. Pitää vain muistaa, että ateriassa on mukana jokin proteiinin lähde, vaikka kala, kana taikka juusto.

Pizzaa taikka piirakkaa

Tämä resepti on nimeltään vyötärön metsästäjän pizzapohja – yksi näitä erityisen käyttökelpoisia Karpin keittokirjan ohjeita. Kyseinen opus alkaa muuten meillä olla aika käytetyn näköinen. Suosikkiohjeiden kohdalla on tahroja ja läikkiä. Joihinkin olen kirjoitellut kokemuksia ja kommentteja. Tähänkin perheen ja omia tuumailuja. Tästä ohjeesta syntyy pizzaa taikka piirakkaa nopeasti ja vaivattomasti, eikun leipomaan.

1 prk maitorahkaa
150g juustoraastetta
2 Kiekun kananmunaa
4 rkl vehnälesettä
3 rkl ruisjauhoja
n. 1 tl leivinjauhetta

Sekoita ainekset.  Lusikoi taikina ohueksi levyksi leivinpaperin päälle pellille tai piirasvuoan pohjalle. Jos käytät matalia, pyöreitä perusvuokia, tämä riittää kahteen vuokaan. Paista pohjaa 200 asteessa kymmenisen minuuttia. Laita sen jälkeen pohjalle haluamasi täytteet ja päällisjuustot ja tyrkkää koko komeus takaisin uuniin 10-15 min.

Anna jäähtyä vähän aikaa uunista ottamisen jälkeen. Me olimme eka kerralla ahneita ja kiireisiä. Pohja oli kuumana kuumana leikatessa hiukan pehmeää eikä palan muoto oikein säilynyt. Leivonnainen näyttääkin lautaskuvassa lähinnä piirakkakeolta. Hyvää se kumminkin oli.Hiukan jäähtyneenä palat pysyvät mainiosti koossa.

Karppisisko Tuulevi

Mansikkajäädykkeen karpimpi versio

Jälkiruokahommissa turvauduin vuodenvaihteen aikaan jälleen  Anja Nystén, Varpu Tavi,  Tuomas Tuohikorpi –kolmikon kirjaan Laihdu ilman nälkää – juhli hiilihydraattitietoisesti. Siihen samaan, josta poimin suklaisen juustokakun ohjeen tässä pari päivää sitten.

Meillä on pakastimessa aina marjoja: mustikoita, puolukoita, mansikoita, herukoita, vadelmia. mitä enemmän, mitä vähemmän. Riippuu ihan vuodesta, minkä verran kutakin plaatua olemme onnistuneet hankkimaan: saaneet aikaan kerätä taikka ostaa. En ole niitä innokkaimpia itsepoimijoita, vaikka marjoja mieluusti syönkin.  Mansikat tulee kyllä joka kesä kerättyä itsepoimintapäivinä lähitienoon mansikkatiloilta.

Jälkiruokana siis mansikan makua, olkaa hyvät.

MANSIKKAJÄÄDYKE

2dl kermaa
2rkl intiaanisokeria tai ripaus steviaa
2 Kieku -kananmunan keltuaista
2dl mansikkasurvosta
1rkl sitruunamehua
2 kananmunan valkuaista

Vispaa keltuaiset ja sokeri. Sekoita mansikkasurvos, sitruunamehu, vaahdotettu kerma ja kovaksi vaahdoksi vispatut valkuaiset. Kaada rengasvuokaan ja pakasta. Ota pakastimesta sulamaan puolisen tuntia ennen tarjoilua.
Annoksesta riittää 6-8 syöjälle.


Munakasrulla on näppärä lounas

Tänään minulla on ollut kotitoimistopäivä. Lounasaika tuntui koittavan ennen aikojaan eikä jääkaapissa ollut mitään valmista. Eipä sieltä löytynyt oikein mitään raaka-aineitakaan. Kananmunat pelastivat jälleen kerran -niitä meillä nimittäin on lähes aina. Löysin myös vajaan rasian tuorejuustoa, kasviksia ja savukinkun jämät. Mitä saisin niistä syntymään nopeasti ja vaivattomasti? Turvauduin helppoon vaihtoehtoon ja valmistin munakasrullan.

Munakasrulla

4 kananmunaa

3 dl maitoa(tai 1,5 dl maitoa + 1.5 dl vettä)

1 tl suolaa

täyte:

silputtua kinkkua, silputtua paprikaa, tuorejuustoa ja juustoraastetta

Vatkaa munat, sekoita neste niiden joukkoon ja mausta seos suolalla.  Kaada seos pellille. Paista 200 asteessa parikymmentä minuuttia. Kypsennä sillä aikaa pannulla paprikasilppua. Laita kinkkusilppu sekaan lämpiämään. Lisää joukkoon rasiallinen haluamasi makuista tuorejuustoa ja kourallinen juustoraastetta. Levitä täyte kypsälle, vähän väriä saaneelle munakaslevylle ja kääri levy rullalle. Ripottele päälle reilusti juustoraastetta. Laita rulla vielä hetkeksi uuniin lämpiämään. Ota pois, kun juusto on sulanut.  Tarjoile salaatin kanssa.

Täytteeksi voit laittaa melkein mitä tahansa. Kokeile savulohta, ruskistettua jauhelihaa ja sipulisilppua, ruskistettuja sieniä, erilaisia tuore- ja muita juustoja, tonnikalaa.

Hyvää ruokahalua!

Tuulevi

Aamupalapirtelö

Aikoinaan aloitin aina aamuni puurolla, mikä ei ole huono vaihtoehto sekään. Varsinkin jos omistaa pienen pöytämyllyn, missä jauhaa luomuviljan juuri ennen puuron valmistusta. Tällainen vilja on minun mielestäni täysjyväviljaa… ei se, mitä myydään vuoden ”tuoreusajalla” kaupan hyllyltä.

Nyt siirtyessäni hyväkarppauksesta enempi alakarppauksen suuntaan sisältää aamupalani n.5-8 ainesosaa tästä listasta:

  • pellavansiemenrouhetta
  • auringonkukan siemeniä
  • seesaminsiemeniä
  • manteleita
  • pähkinöitä
  • täysmaitoa (siis sitä suoraan Pöyryjen tilalta ostettua, missä on kaikki luonnon omat maitohappobakteerit yms.tallessa)
  • kuohukermaa
  • turkkilaista jogurttia
  • rahkaa
  • vettä
  • mansikkaa
  • mustikkaa
  • vadelmaa
  • puolukkaa
  • mustaherukkaa
  • karpaloa
  • banaania
  • nokkosta
  • voikukkaa
  • poimulehteä
  • kookoshiutaletta
  • kananmuna (raakana)
  • hera-proteiinijauhetta
  • steviaa
  • jne…

Siemenet ja pähkinät laitan turpoamaan veteen edellisenä iltana, loput heitän joukkoon aamulla. Sauvasekoittimella sileäksi ja ei kun nauttimaan. Joskus ulkonäkö on vähintääkin epäilyttävä, mutta maku sitäkin herkullisempi 😉 Toki juon vielä tämän lisäksi 1-2 kuppia kahvia, mutta siihenkin teen ”pyhäinhäväistyksen” lisäämällä sekaan teelusikallisen kylmäpuristettua kookosrasvaa.

Nälkä ei yllätä ja jos ”yllättää” niin korkeintaa klo 13 jälkeen. Ihan hyvä juttu, kun tätä ennen olisin syönyt vaikka pieniä kiviä jo kello 11.00 vaikka nauttimani aamupala kello 7.00 sisälsi virallisterveellisesti: puuroa, marjoja, leipää jne. Se nyt on vaan niin, että superfood-pirtelö toimii minulla paljon paremmin 🙂

Virpi

Kananmuna-aamiainen

Olen jo vuoden verran, koko karppausajan siis,  aloittanut päivät kananmuna-aamiaisella. Listalla on hyvälaatuisia luomu- tai vapaan kanan munia eri muodoissa sekä keko vihanneksia.  Salaattia, paprikaa, kurkkua, yrttejä – milloin mitäkin, useimmiten vihreitä.  Kananmunan saatan paistaa sellaisenaan, heittää juustoraastetta päälle tai  pyöräyttää munakkaaksi. Sen uumeniin piilotan edellispäivän aterian tähteitä. Joskus siellä on kinkkua, silloin tällöin kalaa, toisinaan silputtua broilerfilettä tai grillilihaa.  Keitettyjä kananmuniakin harrastan, mutta harvemmin. Niiden kaveriksi saatan hommata täyslihaleikkelettä tai savukalaa.

Muna-aamiainen vie pitkälle päivään ja pitää nälkää hyvin. Pärjään sillä iltapäivän puolelle. Kananmunassa on hyvää proteiinia ja monia vitamiineja. Rasvaa on saman verran kuin kanan lihassa. Ravitsemuksen puolesta muna on hyvää ruokaa, vaikka sen kolesteroliriskistä onkin paasattu kovasti. Minulla vähähiilihydraattinen ruokavalio ja muna-aamiaiset eivät kumminkaan ole nostaneet veren huonoa kolesterolia. Se selvisi hiljattain otetussa verikokeessa.

Mies kysäisi kerran, että eikö tuo iankaikkinen kananmunan syönti jo kyllästytä. Ei ole tämän vuoden aikana vielä kyllästyttänyt. Mistä sitten mahtaakaan johtua. Tämänkin aamun aloitin paistetulla munalla ja tuhdilla keolla kasviksia.

Tuulevi

PS. Kuvittelin suuren osan elämästäni, etten pysty syömään aamulla juuri mitään. Joskus jo hammasharjan työntäminen suuhun äklötti. Nyt starttaan päivän sujuvasti hyvällä ruokahalulla reippaan aamiaisen ääressä. En oikein tiedä, mistä moinen muutos johtuu. Ehkä koko ruokavalio vaan on tasapainoisempi. Myös se, että nukun nykyään tarpeeksi, vaikuttaa varmasti aamuoloon.