Miten aloitin karppaamisen?

Olen kertonut oman karppaushistoriani ja sen miten pääsin puolitoista vuotta sitten alkuun moneen kertaan. Kerronpa sen täälläkin. Kaikki alkoi kamalasta lomakuvasta, jossa mies oli onnistunut kuvaamaan vatsan ja kyljen samaan kuvaan. Bikinit päällä tietysti. Sen edessä ei voinut ummistaa silmiä. Jotain oli tehtävä. Kiinnostuin karppaamisesta. Kokeneet karppaajat valistivat, että selkeää ohjetta on vaikea antaa. Ihmisten aineenvaihdunnassa on eroja ja karppaamisessa on paljon variaatioita. Ruokailufilosofiat vaihtelevat ja totuuksia on useita.

ATERIAMATRIISI AVUKSI ALUSSA

Luin ensin asiaa sieltä ja asiaa täältä. Pääsin jyvälle vähähiilarisen elämän perusteista. Löysin  Karpin keittokirjasta aloittelevan karpin ateriamatriisin, jota aloin noudattaa. Ajatus oli kokeilla, josko se toimisi. Toivoin tietysti kovasti, että saisin aikaan tuloksia.Toukokuun 2009 lopussa aloitin tiukan alakarppauksen, joka kesti kuukauden verran. Sinä aikana ruokavalinnat olivat sitä, mitä löytyy karppausmatriisin vasemmanpuoleisesta sarakkeesta. Sarakkeen otsikko on ”tiukka ketokarppi, Atkinsin induktio tms. aloitusvaihe”. Tuota aloitusta kutsutaan myös ketokarppaukseksi. Matriisi löytyy karppaus.info -sivuilta ja sinne on linkki myös tuossa oikean reunan linkkilistassa.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen lisäsin ruokavalioon entistä monipuolisemmin vihanneksia ja juureksia (ei perunaa), marjoja, paksua turkkilaista ja muuta maustamatonta jogurttia, rahkaa, tuorejuustoja.  Tummaa suklaata, vähintään 70-prosenttista syön silloin tällöin.

Alussa tutkin Finelistä elintarvikkeiden hiilihydraattipitoisuuksia ja opin suht nopeasti perusasiat. Lanttu ja kaalit ovat mainioita vaihtoehtoja, pottu ja bataatti eivät. Nykyään en juuri laskeskele hiilarimääriä yhteen, vaan menen tuntumalla. Jos matriisia katsoo, elän alakarppielämää tai jotain alakarppauksen ja hyväkarppauksen välillä. Minä syön silloin tällöin myös 100% hiivatonta ruisleipää.  Kilot tippuivat tehokkaimmin tiukassa aloitusvaiheessa, joka oli minulle sopiva startti. Voin koko ajan hyvin, vaikka alussa olikin mielitekoja. Kesti myös aikansa tottua säännölliseen ateriarytmiin. Olin oppinut puputtamaan jatkuvasti ja se oli yksi syy ylimääräisiin kiloihin.

Oman karppaukseni olen kiteyttänyt näin:

  • valkoinen vilja ja sokeri minimiin
  • peruna ja muut tärkkelyspitoiset ruoat pois
  • riittävästi proteiinia ja rasvaa
  • välillä 100% Haapasen ruisleipää

Kun samalla olen opetellut kuuntelemaan kehoani ja seuraamaan mitä mistäkin valinnoista seuraa, karsinut välipalat ja opetellut juomaan  riittävästi vettä (tämän kanssa tekee edelleen tiukkaa), niin kasassa on hyvä paketti. Karppauksen kauhistelijat pelkäävät rasvaa, mutta ainakin minulla sen määrät ovat varsin maltillisia – sen jälkeen, kun kehon oma tasapaino alkoi löytyä.

Tämä siis toimii minulla ja voin hyvin, sekä fyysisesti että henkisesti. Pysyn mitoissa, joihin pääsin tiukan kuurin aikana ja hitaasti sulaa edelleen kupeilta tavaraa pois.

Muistutan teitä lukijoita kuitenkin siitä, että kerron vain omista kokemuksistani. En ole ravitsemusterapeutti enkä opeta ketään. Olen puhunut tästä paljon toisen karppisiskon Virpin kanssa – hän on kotitalousalan ammattiopettaja ja kotitalousteknikko. Meidän kokemuksemme ovat samantapaisia. Tosin aineenvaihduntakin taitaa olla varsin samanlainen – siskoksia kun olemme.

Karppisisko Tuulevi