Fileerausveitset tanaan ja sillivadit valmiiksi!

Tässä tulee Karppisiskot -blogin lukijoiden kalakimara. Ohjeet ovat edelleen kotoisin joulunalusajan kisasta, jonka pystytimme blogissa taannoin. Lukijoidemme jouluaterialla syödään mätiä, silakkaa, lipeäkalaa, siikaa ja silliä.

Kyllä, silliä pitää olla jouluna, ainakin meillä! Klassisten sillisorttien lisäksi nyt voisi testailla vaikka Massun mainion kuuloista pöytäsilliä. Emme olekaan ennen liottaneet silliä teessä ja maidossa.

Massun silli

Laita kokonainen rasvasilli aamulla teehen likoamaan. Siirrä se maitoon likoamaan yön yli. Näin saat sillistä pehmeän makuista.

Perkaa silli. Nahka lähtee vetämällä, samoin sisälmykset. Fileoi silli. Saat samalla suurimman osan ruodoista poistettua. Nypi loput. Tarkista suola. Viipaloi silli haarukkapaloiksi, asettele tassille kalan muotoon ja koristele munahakkeluksella. Voit erotella keltuaisen ja valkuaisen ja raidoittaa sillin! Persiljasilppu on oivallinen koriste. Jos noudatat perinteitä, niin lisää kuivattuja yrttejä, maustepippuria sekä ripsaus neilikkaa. Jos tassille mahtuu, tarjoile suolakurkkukuutioita ja punajuurihakkelusta. Lisukkeeksi voit laittaa punajuuriliemellä värjättyä ja vähäsen etikalla maustettua kermaa.

Graavisiika

Tarjan joulupöytään kuuluu graavisiika ja niin muuten meilläkin – siis Tuulevilla. Tänä vuonna siikafileet hommattiin jo eilissäpäivänä. Mies graavasi osan perinteisesti merisuolalla, pippurilla ja tillillä. Toiset kaksi filettä ovat tyrnigraavattuja. Fileet lykkäsimme samantien pakkaseen. Otamme fileet sulamaan sopivasti ennen joulupöytään astumista niin, että ne ehtivät graavautua sulaessaan.

Graavisiika on monen mielestä paljon parempaa kuin graavilohi. Tarja vinkkasi ohjeeseen, joka löytyy vaikkapa Hesarin ruokasivuilta.

Parhaat silakat

Johanna lähetti meille silakkaohjeen – nyt vain jännitetään, saako joulun alla silakoita.

1 kg silakoita
600 g anjovisfileitä
2 dl kermaa
1-1,5 tl tomaattipyreetä
voinokareita

Perkaa ja huuhtele silakat. Laita jokaisen silakan sisään anjovisfilee ja kääri rullalle. Laita rullat nätisti vuokaan. Sekoita kerma ja puree. Kaada seos silakoiden päälle, lisää annokseen voinokareet ja paista uunissa 200 asteessa.

Mätirengas

400g siian mätiä, muukin mäti käy
6 dl smetanaa
1 sipuli
1/2dl tilliä
6 kovaksi keitettyä munaa
1 sitruunan mehu
8 liivatelehteä
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria

Purista munat tiheän siivilän läpi. Lisää sitruunanmehu, tilli ja sipulimurska. Lisää smetana sekä pienessä nestemäärässä (esim. osassa sitruunamehua) sulatetut liivatteet. Sekoita ainekset hyvin ja lisää mäti varovasti. Voit lisätä joukkoon myös katkarapuja. Sekoita tasaiseksi. Huuhtele kylmällä vedellä noin litran kakkuvuoka. Kaada seos vuokaan, peitä ja laita jääkaappiin puoleksi vuorokaudeksi. Kumoa vuoka ennen tarjoamista tarjoiluastiaan. Se irtoaa helposti, kun kastat vuoan muutamaksi sekunniksi kuumaan veteen. Koristele mieleiseksesi!

Sari kertoo viestissään myös reseptin tarinan:

Ohje on kulkeutunut minulle äitipuolelta. Se taitaa olla Voikkaan tehtaan kerhon jouluperinneherkku.

Lipeäkala

Massu muistutti myös lipeäkalasta, ikivanhasta herkusta, jota me molemmat söimme lapsena. Koivakkalassa, punaisen maalaistalon köökissä sitä keiteltiin joskus joulun jälkeen uutena vuotena. Isä tapasi kutsua lipeäkalaa myös nimellä livekala. Näin se valmistuu – helppoa kuin mikä.

Keitä lipeäkala ohjeen mukaan. Valele voisulalla ja maustepippurilla ynnä pippuroi.

Sitten vain pistelemään herneiden kanssa iäntä kohen. Nam vaan. -MahaTar

Karppisiskot Tuulevi & Virpi

Karppisiskon repsahduksia ja pohjanoteerauksia, osa 2

Kiukuttaa joulun jälkeen hoetut lehtien laihdutusmantrat,  joissa kehoitetaan sulattamaan kinkut. Puhutaan kinkunsulatusjumpista jne. Väitän, että jos joulu menisi vain kinkkua syödessä, niin laihtuisihan siinä. Muistan lapsuuden kinkut jossa valehtelematta oli vähintään 5 cm:n läskikerros. Viimeisen 20 vuoden aikana tällaista läskikerrosta ei olla sikaamme saatu aikaiseksi, vaikka ruokavalio on ollut tasan sama: jauhoja ja pottua. Kinkkumme on siis jalostuksen tulos. Hyvää edelleen, koska meillä on mahdollisuus kasvattaa possu itse luomuruoalla  sekä suolata kinkku kotona. Mutta läskillä tai ilman: kinkku ei lihota, eikä perinteinen jouluruoka muutenkaan. Laatikot, kalat ja salaatit voidaan pienillä muutoksilla tehdä vähähiilihydraattisesti ja vaikka ei tekisikään, niin hyväkarpisti menee silti.

Mikä siis jouluherkuissa lihottaa? Alkoholi, leivonnaiset, jälkiruoat ja suklaa tietysti.. sekä tiheä napostelusyöminen, joka jää herkästi päälle.

Aikaisemmin mainitsemani alamäki sai alkunsa jo ennen joulua ja siitä oli helppo jatkaa samaa linjaa joulupyhät läpi. Kuinka ollakaan, saimme vielä ennätysmäärän lahjaksi suklaakonvehteja ja makeisia. Konvehdit ovat olleet aina heikko kohtani. Kyllä, päätin siis antaa mennä, syödä mitä vaan ja kuulostella miltä olo tuntui…ja sehän tuntui surkealta. Todistin jälleen kerran, että ruokavaliolla ja mielialalla on suorastaan järkyttävän suora yhteys. Puhumattakaan siitä mitä huono ruokavalio tekee fyysiselle ololle, josta lisää seuraavassa jaksossa.

Karppisisko Virpi