Kevytruokaa, ei kiitos

Hesarin verkkosivu uutisoi tänään siitä, miten superkevyen ruuan suosio hiipuu. Ruuan aidot maut ja luonnollisuus kiinnostavat entistä enemmän, luomu vetää paremmin ja ympäristöystävällisyys kiinnostaa.  Arla Ingmannilla viisiprosenttisen juuston myynti on laskenut eniten. Uutuudet ovat lähes kauttaaltaan normalirasvaisia.

Minun karppaukseni lähtee aika pitkälle juuri aidoista mauista ja niukasti p0rosessoiduista raaka-aineista. Valitsemani jogurtin raaka-ainelistassa on kolme sanaa: maito, kerma ja hapate. Käytän kuohukermaa ja valmistan yksinkertaista ruokaa yhä enemmän  perusraaka-aineista. Käytän luonnollisia rasvoja – voita ja oliiviöljyä – mutta en silti syö erityisen runsasrasvaisesti. Se vain ei maistu hyvälle. En kumminkaan osta rasvatonta ja vähärasvaista.

Mats-Eric Nilsson toteaa kirjassaan Petos Lautasella (WSOY) , että kevyttuotteiden syöjä on kuin kevytsavukkeiden polttaja. Hän lisää helposti kulutusta päästäkseen toivottuun vaikutukseen – ottaa suurempia annoksia tunteakseen itsensä kylläiseksi. Minä väitän omasta kokemuksestani, että luonnollisissa rasvoissa vähempikin riittää.Tukholman Karoliinisen instituutin 2007 valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että naiset, jotka päivittäin juovat rasvaista maitoa ja syövät rasvaista juustoa, lihovat vähemmän kuin kevyitä vaihtoehtoja popsivat. Nilssonin siteeraamaan tutkimukseen osallistui 19.000 naista, joita seurattiin kymmenen vuoden ajan.

Karppaajana paitsi syön tuota normalirasvaista tavaraa. Jätän pois niitä nopeita hiilihydratteja: valkoista viljaa ja sokeria. Riisiä, pastaa, perunaa, leivonnaisia, karkkeja sun muuta pistän suuhuni äärimmäisen harvoin.  Limuja en juo ollenkaan, hedelmämehujakin hyvin harvoin. Tämä yhdistelma tuntuu toimivan minulla. Ruoka maistuu hyvältä ja kehon tasapaino ja nälän säätely toimii.

Linkki Hesarin uutiseen: Superkevyen ruuan suosio hiipuu

Karppisisko Tuulevi

Paras ruokavalio painonhallintaan?

Tänä aamuna Hesarissa uutisoitiin maailman laajimman ruokavaliota ja painonhallintaa koskevan tutkimuksen tuloksista. Mukana on ollut kahdeksan eurooppalaista tutkimuskeskusta. Niiden kautta tutkimukseen osallistui 772 eurooppalaista perhettä, joissa oli 938 ylipainoista aikuista ja 827 perheen lasta. Tulosten mukaan paras tapa ehkäistä lihomista on syödä runsaasti proteiineja ja välttää huonoja hiilihydraatteja. Karppimeininkiä siis. Sokerit, pullat ja valkoinen pasta pannaan. Tilalle hyvälaatuista proteiinia. Tiedänhän minä tämän jo omalla puolentoista vuoden kokemuksella – vyötäröltä on lähtenyt viisitoista senttiä ylimääräistä ja olo on hyvä!

Olisiko aika tarkastella virallisia ravitsemussuosituksia uudestaan?

LUE UUTINEN HESARIN SIVUILTA

Karppisiskot Tuulevi ja Virpi

Ruokaa vai oikeaa ruokaa?

Pari vuotta sitten  Mats-Eric Nilssonilta ilmestyi karu ruokakirja nimeltä Petos lautasella. Kirja valotti elintarvikkeiden lisäaineita, arominvahventeita, E-koodeja ja ruokiin lisättyjä savuaromeita, hiivauutteita, väriaineita sun muuta. Kirja romutti lopullisesti ne vähäisetkin jäljellä olleet kuvitelmat kevytuotteiden autuudesta, tuorepuristetuista mehuista ja kaupassa leivotusta leivästä. Se tuorepuristettu voi olla liki vuoden pakattuna ollutta mehua ja kaupan ihana vastaleivottu onkin yleensä peräisin ulkomailta kauan sitten rahdatuista raakapakasteista. Nämä esimerkit ovat peräisin kirjan kevyimmästä päästä.  Vaikka olen tottunut lukemaan tuoteselosteita, kirjan avaama maailma nosti hiukset pystyyn. Teollinen ruoka on karmivaa tavaraa!

Maanantaina Suomessa ilmestyy samalta kirjailijalta uusi, Suomen oloihin mukautettu teos. Aitoa ruokaa– kirjan on kustantanut Atar. Ajankohta on mainio, sillä tuoreessa muistissa ovat keväällä uutisoidut broilerinnahkapullat, joita meillä edelleenkin muuten myydään lihapullina. Mitä siis syömme – jotain aivan muuta kuin mitä päällepäin näyttää.  Taloussanomien uutisessa on kirjasta löytyviä poimintoja siitä, mitä kaikkea elintarviketeollisuus tarjoaa. Onko tämä sitten sitä äitien tekemää ruokaa? Lisää löydät uutuuskirjasta, jota myy muun muassa Suomalainen kirjakauppa.

Mitä tekemistä tällä on karppauksen kanssa? Karppaaminen on sitä helpompaa ja selkeämpää, mitä aidompaa tavaraa, ”oikeaa raaka-ainetta”  pataan latoo.  Meillä syödään lähinnä marinoimatonta lihaa, kanaa ja kalaa. Riista on hyvää, mutta valitettavan harvinaista herkkua. Järvikala maistuu mainiolle, samoin sienet.  Munat ovat yleensä luomua ja maitoa haemme usein naapuritilalta suoraan. Jogurtiksi valitsen mieluiten maustamataonta turkkilaista. Mitä lyhyempi ainesosalista ruokapakkauksen kupeessa on, sen parempi.  Sitä vähemmän siinä on lisäaineita ja sitä vähemmän kyseistä ruokaa on prosessoitu. Kevytkermat ja kermamaiset valmisteet korvaamme tavallisella kuohukermalla. Lähituottajien tarjonta on kunniassa. Leipä, jota eniten syömme, on Otavassa olevan Haapasen kotileipomon 100%, hiivaton ruisleipä.

Mitä simppelimpää ja vähemmän prosessoitua ruokaa syön, sen selkeämmin kehoni säätely tuntuu toimivan. Vaikka käytän kermaa ja voita, niiden määrä on loppujen lopuksi pieni, koska nälkä lähtee vähemmällä. Kevyttuotteissa, vaikkapa jogurteissa, on usein muunnettua tärkkelystä, jonka ravintoarvo on alhainen ja energiapitoisuus korkea. Nälkäisenä kevytkamaa uppoaa enemmän kuin aitoa tavaraa. Jos pistelen suuhuni kevytjogurtin, ei nälkä häviä. Tekee mieli toista.  Kevytjogurtissa on joko sokeritasapainoa horjuttavaa sokeria tai nälänhallintaa sekoittavaa makeutusainetta. Jos taas popsin saman määrän luonnollista, täysrasvaista jogurttia, vähempikin riittää. Saan rasvaisesta lopulta vähemmän energiaa kuin kevyttuotteesta.  Minulle maistuu täysrasvainen turkkilainen kotimaisten marjojen kanssa. Makeudeksi saatan ripauttaa hiukkasen steviaa.

VERTAILE JOGURTTEJA!

Vitalinea vadelma (valmistaja Danonen Finland) ainekset:

rasvaton jogurtti (rasvaton maito, rasvaton maitotiiviste, rasvaton maitojauhe, hapatteet), vadelma (10%), kuitu (oligofruktoosi), stabilointiaineet (muunnettu maissitärkkelys, pektiini, guarkumi), kivennäisaineet (magnesiumsitraatti, kalsiumsitraatti), aromi, värit (rypälemehutiiviste, kokkiniili), happamuudensäätöaineet (maitohappo, sitruunahappo), makeutusaineet (aspartaami, asesulfaami K), D-vitamiini. Makeutettu aspartaamilla (sisältää fenyylialaniinin lähteen) ja asesulfaami K:lla. Vitaminoitu: ei suositella alle kolmivuotiaille.

Turkkilainen jogurtti, valmistaja Lindahls mejeriprodukter Ab, ainekset:

korkeapastöroitu maito, kerma, jogurttihapate

MITÄS TUUMAAT?

Karppisisko Tuulevi

Vaatteet jäävät suuriksi

Eilen kaupungilla kiskoin tuon tuostakin housuja ja niiden alla olevia sukkahousuja ylöspäin. Valuivat mokomat. Sitä se karppaus teettää, vaatteet jäävät suuriksi ikäänkuin huomaamatta. Nekin päällä olleet paksut sukkahousut olivat jetsulleen oman kokoni mukaan ostetut viime syksynä.  Farkut olivat keväällä napakat ja tiukasti istuvat.  Nyt niihin pitää muistaa laittaa vyö.  Lauantaina se unohtui.

Kutistunut vyötärön ympärys (noin -15 cm puolentoista vuoden aikana) näkyy kutistuneena lantiona, reisinä ja koko kropan kaventumisena.  Kutistuminen on tullut tavallaan karppauksen sivutuotteena. Liikuntatottumuksiani muutin vasta karpattuani vuoden ja kolme kuukautta. Sitä edeltävä laihtuminen – siis valtaosa tuosta mainitusta kutistumisesta – oli vain ja ainoastaan karppauksen ansiota. Silti en ole erityisemmin tuntenut laihduttavani. Syön säännöllisesti enkä kärsi nälkää. Vatsa ei kurni eivätkä herkkujen kuvat vilise silmissä. Fyysisesti olo on tasapainoinen, mieli kirkas ja selkeä. Kun varkain kertyneet kilot katoavat siinä sivussa, mikäs sen mahtavampaa.

Ruokavalioni on ollut suhteellisen tiukka toukokuusta 2009. Ei kumminkaan niin lakihenkisen puhdasoppinen, ettenkö olisi sallinut itselleni kakkusiivua perhejuhlissa tai palaa tuoretta kauraleipää toisinaan. Miehen kanssa olemme juoneet välillä leivoskahvit. Makean ja huonoista hiilareista koostuvien herkkujen mieliteko on kumminkin laantunut, kun sitä ei ruoki jatkuvasti.

Karppaus sopii hyvin myös elämäntavaksi, vaikka kiloja ei olisi pudottamassakaan.  Jos olet normaalipainoinen ja mietit karppausta, anna mennä vaan. Yleensä karppauksen aloittaneet ihmiset kertovat selkeästä ja energisestä olosta sekä kirkkaasta mielestä. Hyväkarpin (kun et laihduta) ruokavalioon mahtuu hyviä, hitaita hiilareita  hiukan enemmän kuin mitä itse nyt syön. Niihin kuuluvat muun muassa kaikki täysjyvätuotteet, puurot, tumma pasta ja riisi sekä hedelmät. Minun ruokavalioni on siirtynyt alkuvaiheen muutaman viikon mittaisesta tiukasta ketokarppauksesta alakarppaukseen. Siihen olen poiminut hyväkarpin ruokavaliosta vain hapatetun, 100% ruisleivän, jonkin verran kotimaisia omenoita ja hieman papuja. Jatkossa aion popsia toisinaan ainakin vastajauhetusta viljasta valmistettua puuroa.

Karppisisko Tuulevi

Punajuuri on herkku suuri

Punajuuri sopii karpin ruokavalioon lukuun ottamatta tiukinta ketokarppausta (ruokavalioketoosiin pyrkiminen).  On kumminkin hyvä muistaa, että punajuuressa on hiilihydraatteja selvästi enemmän kuin vihreissä vihanneksissa ja hiukan enemmän kuin lantussa ja porkkanassa. Itse kaipaan väri- ja makuvaihtelua sen verran, etten tyydy syömään pelkkää kerä-, parsa- ja kukkakaalia. Tähän aikaan vuodesta punajuurta kannattaa myös käyttää, se on nimittäin edullista, hyvää ja kauniin väristä. Tässä on kaksi minun suosikkireseptiäni, molemmat aurajuustolla kruunattuja.

PUNAJUURIVUOKA (kuvassa)

Kokonaisia punajuuria
Aurajuustoa / aurajuustomurua
Hiukan juustoraastetta
Oliiviöljyä
(Suolaa)

Määrät ovat epämääräisiä. Itse käytin noin kilon punajuuria, yhden lohkon aurajuustoa ja auramurupussin jämät päälle sekä kourallisen juustoraastetta.

Keitä kokonaiset punajuuret kuorineen. Jäähdytä kypsät punajuuret liemessä ja kuori ne. Kuori irtoaa pehmeästi käsin ilman veistä. Lohko punajuuri mieleisen kokoisiksi paloiksi voideltuun uunivuokaan.  Voit mehevöittää punajuurta sutimalla sitä hiukan öliiviöljyllä. Mausta halutessasi kevyesti suolalla. Koska sekaan tuleva aurajuusto on suolaista, ei suolaa välttämättä edes tarvitse lisätä.  Lohko päälle aurajuustoa tai käytä valmista aurajuustomurua. Voit myös lisätä vähän juustoraastetta.  Työnnä vuoka uuniin (200 astetta) siksi aikaa, että punajuuret kuumenevat ja juustot sulavat. Maistuu liharuoan lisäkkeenä tai sellaisenaan.

AURA-PUNAJUURIHERKKU

1 kg kuorittuja, kuutioituja / suikaloituja raakoja punajuuria
1 iso sipuli
1 pkt aurajuustoa
2 dl kuohukermaa (voi olla hiukan enemmänkin)
pippurisekoitusta, (suolaa)

Lado ainekset kerroksittain voideltuun uunivuokaan ja kaada sekaan kerma. Voit sekoittaa pippusekoitusta hiukan kerman sekaan, niin se leviää tasaisesti. Suolaa et välttämättä edes tarvitse, koska aurajuusto on suolaista.  Laita vuoka 200-asteiseen uuniin ja anna muhin tunnin verran. Tarkista punajuurien kypsyys ennenkuin otat ruoan uunista. Niiden pitää olla maukkaan pehmoisia.

Voit tarjoilla sellaisenaan, sillä tämä vie ja pitää nälän hyvin. Voit myös tarjoilla liharuoan lisukkeena pasta, riisin tai perunan sijaan.

karppisisko Tuulevi

PS. Kermaa voit käyttää suruttomammin, kun olet karsinut ruokavaliosta nopeita hiilihydraatteja reippaalla kädellä. Siis valkoinen vilja ja sokeri pois.

Perustietoa karppauksesta, osa 3/3

Muutama varoituksen sana karppiruokavalion suhteen on  kuitenkin paikallaan:

– Ympäristön suhtautuminen voi olla vaihtelevaa. Itse olen saanut halveksivia tuhahduksia ja hitaita katseita sekä tökeröitä kommentteja. Hymyile vaan hiljaa mielessäsi ja kiitä itseäsi siitä, että kuuntelet kehon tuntemuksia, tiedät mitä syöt ja voit hyvin. Kukaan muu ei sitä voi mielipiteelläänsä kumota, ei edes virallisterveellisen edustajat.

– Alkoholin käyttö: näin juhla-aikana kun tulee kumottua helposti lasi jos toinenkin. Karppiruokavaliolla viina menee hujauksessa huiviin ja pienempikin määrä aiheuttaa aikamoisen krapulan. Alkoholi kun tarvitsee niitä elimistössä olevia sokereita palaakseen ja jos niitä ei ole helposti saatavilla, niin seuraukset tunnetaan…päässä. Eli ihan itsesi vuoksi:  jos juhlit kosteasti, ota jotain hiilaripitoista kyytipojaksi.

– Jos alkoholi maistuu useammin ja varsinkin alkuvaiheessa painonpudotusta, se voi sabotoida koko dieetin…paino ei vaan laske. Ilmeisesti sillä on vaikutusta hormonitoimintaan tai jotain. Myöhemmässä vaiheessa lasi silloin toinen tällöin esim. viiniä ei ole haitaksi.

– Toinen mikä voi hidastaa painonpudotusta, on painon jojoiluhistoria. Itse kärsin tästä ongelmasta. Paino putoaa, mutta H-I-T-A-A-S-T-I

– Jos toteutat tämän ruokavalion  tiukinta versiota, eli alakarppia tai tiukkaa alakarppia menee elimistösi mitä todennäköisimmin ketoosiin.  Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa muiden muassa rasvahapoista muodostettujen ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä on seurausta ravinnon alhaisesta hiilihydraattien määrästä, mikä voi johtua paastosta, ravinnon puutteesta tai tässä tapauksessa vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta. Sen voi tarkistaa apteekista ostettavilla liuskoilla. Tosin läheiset saattavat sen sitä ennen tunnistaa tuoksahtavasta hengityksestä. Tila ei takaa laihtumista, mutta useilla ketoosi nopeuttaa painonpudotusta ja auttaa nälän hallinnassa. Virkeämpi olo myös lisääntyy ketoosin aikana.

– Jos harrastat liikuntaa aktiivisesti ja rankasti, ole tarkkana hiilihydraatin saamisen kanssa, sillä tarvitset sitä enemmin kuin tavallinen painonpudottaja. Tutustu kokemuksiin ja etsi tietoa. VHH ja kovankin liikunnan yhdistäminen on kuitenkin mahdollista. (Palaan tähänkin asiaan tulevissa blogiteksteissä)

– Joudut opettelemaan ruoanvalmistusta viimeistään nyt. Kaikki valmisruoat sisältävät niin runsaasti hiilareita, kuin myös E-koodeja. Mutta ei hätää, netistä ja kirjastosta löytyy hyviä karppiruokaohjeita.

– Kun aikasi toteutat ravinteikasta VHH-ruokavaliota, paluuta entiseen ei enää ole. Et yksinkertaisesti pysty työntämään kehoosi suun kautta lisäainehiilarimätökkäitä. Keho ei ota enää vastaan… vatsaan sattuu, pierettää, tulee paha olo jne.

Muista: Olet ansainnut hyvää ja ravinteikasta ruokaa, sinun kehosi ansaitsee sen. Tarvitset polttoainetta, sinun nivelet, iho ja aivot tarvitsevat hyviä rasvoja. Jo pelkästään jättämällä kaikki E-koodilliset ja mukamaskevyet elintarvikkeet pois ruokavaliosta saat itsellesi paremman olon. Pienin askelin ja enenpitkää huomaat, että haluat voida aina näin hyvin .

Virpi

Perustietoa karppauksesta, osa 2/3

Jatkan karppaamisen perusteiden parissa. Aluksi vähän faktaa suoraan karppisivuilta.

” Karppaaminen ja alakarppaaminen

Alakarppausta kritisoidaan mediassa epäterveelliseksi ja hankalaksi noudattaa. Päinvastoin kuin virallinen ravitsemustiedotus antaa ymmärtää, alakarppausta puoltavia tutkimuksia on kuitenkin jo runsaasti ja niitä syntyy koko ajan lisää. Myös alakarppaajien omakohtainen kokemus kertoo toista. Karppiruokavalio auttaa painonhallinnassa ja saa noudattajansa voimaan muutenkin paremmin. Oikein noudatetun karppiruokavalion vaikutus veren rasva-arvoihin on suotuisa, ja karppaajat kokevat olevansa virkeämpiä. Moni on saanut hiilihydraattien rajoittamisesta myös apua vatsavaivoihin ja allergioihin. Parantuneen nälänhallinnan ja ruokavalion makeanhimoa hillitsevän ominaisuuden vuoksi karppaus on helppo omaksua elinikäiseksi elämäntavaksi. Karppaamisella ja alakarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään myös erityistä huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja ja suosimalla vain sellaisia hiilihydraattien lähteitä, joista saa olennaisia määriä mikroravinteita.”

Omat kokemukset puoltavat juuri tätä nälänhallintaa ja makeannälän poistumista. En olisi koskaan voinut uskoa, että tällainen suklaasyöppö ja tuoreen leivän rakastaja pystyy vastustamaan karppauksen ansiosta näitä houkutuksia. Puhumattakaan niistä annoksista mitä söin…minuun mahtui vaikka mitä määriä enkä koskaan tuntenut oloani terveen kylläiseksi. Eikä nykyään kyse ole itsekurista…ei tosiaankaan. Ei vaan tee enää mieli.

Unohda hetkeksi kolesteroli ja verenpaine ja sokeriarvot…toteuta tätä vaikkapa kolme viikkoa ja huomaat sopiiko se sinulle. Jos sopii, voit iloisesti yllättyä: myös veriarvot alkavat parantua. Tämä tapahtuu useimmilla, mutta ei kaikilla. Ristiriitaista? Kyllä, mutta jo tuhansien suomalaisten kokemaa. Puhumattakaan niistä lukuisista muista terveydellisistä hyödyistä, mistä minäkin olen aikaisemmin kirjoittanut.

Annoskoosta ja kaloreista sinun ei tarvitse välittää. Syöt niin paljon, että tulet kylläiseksi. Pidät vaan huolen, että ruoassa on proteiinia ja rasvaa sekä niukkahiilarisia kasviksia (voit tarkistaa protsku- ja hiilaripitoisuuksia vaikkapa täältä www.fineli.fi ) Minä huomasin alussa lataavani lautaselle entiseen malliin ruokaa eli paljon, kunnes aloin pikkuhiljaa oppia tulevani vähemmästäkin kylläiseksi.

Ja mikä on karppaamisen ja alakrppaamisen ero? Alakarppaamisessa hiilarit pidetään alle 60 gramman päivässä. Karppi ja hyväkarppi syövät sen 60-100 grammaa hiilihydraattia/pv. Tuntuman hiilarimääriin saa varsin nopeasti ja apuja löytyy esim. edellä mainitulta fineli.fi-sivuilta.

Virpi

Perustietoa karppauksesta, osa 1/3

Karppauksen, vähähiilihydraattisen ruokavalion eli VHH:n ympärille on syntynyt monta koulukuntaa. On Montignac -dieettiä, Zone-ruokavaliota, Atkinsia, Antti Heikkilän Pellinkinkiä, kivikautista ruokavaliota, Varpu Tavin mallia ja ties mitä muita. Vhh -menetelmä ei ole siis mikään uusi tulokas. Sitä on käytetty pitkään Keski-Euroopassa erilaisten sairauksien hoidossa, varsin menestyksekkäästi. Toivoa vaan voi, että meillä Suomessakin osattaisiin yhdistää oikeanlainen ruokavalio tiettyjen sairauksien käypähoito-suosituksiin.  Mutta ei hätää. Jos asia takkuaa THL:ssä, niin ihmisten omien kokemuksien kautta se leviää kulovalkean tavoin. Vapaa sana ja sosiaalinen media on tämän(kin) ilosanoman paras levittäjä.

Lupasin kertoa karppuksen perusteista. Yritän saada ne mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon. Lisätietoa sitä haluaville löytyy mm. sivuilta http://www.karppaus.info/ .  Sitä olen käyttänyt tämänkin blogitekstin lähteenä.

Ensin tusina tärkeää periaatetta

1. Lopeta leivän syönti, etenkin painonpudotusvaiheessa. Myöhemmin voit tuntemuksien mukaan syödä 100%:sta ruisleipää.
2. Lopeta pastan, riisin ja perunan käyttö.
3. Lopeta sokerin ja sokeristen tuotteiden käyttö. Oli se sitten valkoista sokeria, inkkarisokeria, hunajaa tai hedelmäsokeria – unohda! Tiedän, että jotkut karppaajat käyttävät keinomakeutusaineita, mutta itse en koske niihin pitkällä tikullakaan
Näillä ohjeilla pääset jo hyvään alkuun ja hämmennyksen tilaan – mitä ihmettä sitten voi syödä?
4. Varmista proteiinien riittävä saanti. Syö pihviä, kalaa, kanaa, kananmunaa ja ota seuraksi iso läjä kasviksia, juureksia, kaaleja…paistettuja, keitettyjä, wokattuja tai ihan miten vaan, raakana tai kypsänä. Mutta ei sitä pyhää pottua!
5. Vaihda margariinit yms.keinotekoiset E-koodivoiteluaineet oikeaan voihin tai 80% rasvaa sisältävään Oivariiniiin, Ingmariiniin tai Dellariiniin
6. Tutustu kylmäpuristettuun kookosöljyyn, luomusellaiseen ja ota se osaksi ruokavaliota
7. Hyviä kylmäpuristettuja erilaisia kasviöljyjä kannattaa kokeilla ja lotrata surutta salaatin sekaan, mutta paistamiseen ne eivät sovellu (paitsi tämä kookosöljy)
8. Vaihda kevytkermat yms. keinotekoiset E-koodikasvirasvalitkut oikeaan kermaan (vispikerma, kuohukerma)
9. Jos käytät maitoa, käytä sitä rasvaisinta eli punaista tai luo hyvät välit jonkin paikallisen maidontuottajan kanssa. Raakamaidosta ei ole mitään otettu pois eikä siihen ole lisätty mitään. Luonnontuote parhaimmillaan!
10. Muista että kananmunat ovat loistoruokaa!
11. Meillä on metsät ja marjapensaat syksyisin täynnä luonnon omaa superfoodia: MARJOJA!! Unohda edes hetkeksi guavat, passionhedelmät ja muut vastaavat kaukaa tuodut hedelmät. Niissä on hiilarit turhan korkeita. Et myöskään voi tietää mitä torjunta-ainejäämiä ne sisältävät.  Meidän omissa marjoissamme on moninkertainen määrä antioksidantteja & vitamiineja.
12. Makeannälän yltäessä tuskaisiin mittoihin, ota pala tai kaksi terveellistä tummaa suklaata, sellaista, jossa on kaakaota yli 70%. Mutta huom! Ei koko levyä 😉 Ole huoleti, makean tuska helpottaa ajan myötä ja yllättävän nopeasti. Makea alkaa jopa maistua äklöltä.

Jatkan perusteita vielä parissa postauksessa – näillä pääset liikkeelle!

Virpi

Kookosöljyä kahviin?

Ensimmäisen kerran kun kuulin kylmäpuristetusta kookosöljystä sain samanlaisen reaktion kuin moni muukin: ”Hyi yök, mahdottoman epäterveellistä rasvaa ja tukkii verisuonet”.

Mutta jos puhutaan kylmäpuristetusta kookosöljystä ja siitä leivontaan tarkoitetusta kookosrasvasta mitä markettien hyllystä löytyy, niin puhutaan TÄYSIN eri tuotteesta. Tätä terveellistä rasvaa voi ostaa lähinnä luontaistuotekaupoista tai sitten netistä. Maahantuojia on muutamia.

Mitä hyötyä rasvan nauttimisesta sitten on? Paljonkin, sillä elimistömme tarvitsee rasvaa. Etenkin aivot, nivelet ja iho kiittää hyvälaatuisista rasvoista. Rasvan nauttimisesta on valitettavasti tehty synti ja tarjolle on tullut milloin mitäkin keinotekoista mautonta töhnää… Luonnollisuus kunniaan!

Tässä listaa mihin kookosöljyn on todettu vaikuttavan suotuisasti:

– vahvistaa immuunijärjestelmää

– antaa suojaa viruksia, bakteereja sekä sieni- ja hiivatulehduksia vastaan

– parantaa ruoansulatusta ja ravinteiden imeytymistä

– lisää aineenvaihduntaa ja nostaa energiatasoa

– auttaa säätelemään verensokeria

– lisää kilpirauhasen toimintaa

– ehkäisee sydänsairauksia ja korkeaa verenpainetta

– tukee painon pudotusta

– tehostaa insuliinin erittymistä

– ei sisällä kolesterolia

– on antioksidanttinen

– kaunistaa hiuksia ja ihoa jne…

Kookosöljy on kemiallisesti vakaa rasva. Mikä tarkoittaa sitä, että se ei sisällä paljon kaksoissidoksia ja on kiinteässä muodossa huoneenlämmössä alle 25 asteessa. Kasviöljyt härskiintyvät helposti, mutta avaamaton kookosöljypurkki säilyy hyvänä huoneenlämmössä useita vuosia, avattuna noin nelisen kuukautta. Tärkeää on ottaa öljyä tarvittava määrä puhtaalla ja kuivalla lusikalla. Silloin purkkiin ei pääse epäpuhtauksia ja säilyvyys on taattu. Paistorasvana kookosöljy kuuluu parhaimmistoon, oikeastaan vain kirkastettu voi painii samassa sarjassa. Se kestää hyvin korkeita paistolämpötiloja, eikä sen koostumus muutu epäterveelliseksi kuumennettaessa (toisin kuin monien kasviöljyjen).

Voin käyttäjänä minulla oli ensin vaikeuksia sisällyttää kookosöljyä ruokavaliooni. Yritin ottaa sitä lusikalla suoraan, mutta tästä voisin varoittaa: luulin parin päivän aikana, että vatsatauti tekee tuloaan. Sen verran elämää oljy aiheutti vatsassa ja suolistossa. Lisäksi rasvan suutuntuma ei vaan miellytä, ei minkään rasvan pelkästään. Hitaan ruoansulatuksen omaavalle tämä siis on aivan erinomainen vauhdittaja.Mutta käyttö kannattaa aloittaa tosiaan varovasti. Jos haluaa maksimoida kookosöljysta sen antamat terveyshyödyt, niin päivittäin sitä olisi hyvä nauttia lopulta n.3rkl.

Nettisivuilta löytyy kyllä paljon erilaisia ohjeita kookosöljyn käyttöön ruoanvalmistuksessa.

Itse olen päätynyt laittamaan sitä kahviin, myös teessä sitä voi kokeilla ”Pyhäinhäväistys ja kahvin alennustila” sanovat kahvin fanaattisimmat nauttijat. Mutta minä pidän. Se pehmentää kahvin makua ja samalla siirtyy mahdollinen pieni nälkä. Iltapäivisin tällaisen kahvikupposen jälkeen ei tule sitä sohvakuoleromahdustakaan.

Kaikki mitä laitat iholle tulisi voida myös syödä. Tässäpä ratkaisu myös tähän viisauteen. Kookosöljy on hyvä ihovoide. Toisille riittää pelkästään se, minä lisään joukkoon vielä jotain tukevampaa: esim.manteliöljyä tai jojobaöljyä. Tuoksu on ihanan mieto ja sitä levittäessä voi visualisoida itsensä lämpimään aurinkoon palmupuun alle 😉

Lisätietoa, ruokaohjeita ja myyntiä aiheesta mm. näiltä sivuilta:

Kookosravinto

CocoVi Shop

Puhdistamo

sekä kirjasta
Mary & Sally Enig & Fallon: SYÖ RASVAA JA LAIHDU
Virpi

Elämää häiden jälkeen…

Häistäni on jo 7 vuotta ja kiloja on sen jälkeen karttunut tuntuvasti. Tosin perheemme on myös kasvanut kahdella ihanalla tyttölapsella.

Tuore leipä, leivonnaiset ja pasta ovat vuosien saatossa vieneet mennessään ja taitaahan se tilastoissakin olla, että avioliiton solmimisen jälkeen alkaa pareilla kilot kertyä…

Juniorin syntymän jälkeen olen vaan ihmetellyt edessä roikkuvaa reppuani ja kilojani ylipäätänsä. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sillä en juurikaan ole syönyt perinteisesti lihottavia herkkuja. Mutta olen syönyt liian isoja annoskokoja (koska perinteisellä runsashiilarisella ruoalla en koskaan tunne saavani vatsaani täyteen) ja himoitsen vastaleivottua leipää (mikä on ongelma silloin kun rakastaa myös leipomista…).

Valitettavasti omaan kropan, mikä ei kutistu piiruakaan imetyksen aikana. Ei yhtään, ei sitten grammaakaan. Liikkumiseni on myös vähentynyyt olemattomiin. Omaan on/off liikkumisinnon, ja aina tuntuu, että on mukamas tärkeämpää toimintaa kuin lenkille lähtö.

Nyt kolmatta kuukautta tosisaan karpatessani, kilot ovat sulaneet toooosiiii hiiiiitaaaaastiii. Mutta mitäpä siitä, kun olo on tämä: unen tarve on vähentynyt huomattavasti, sumuinen olotila on kuin muisto vain, lukuisat naistenvaivat ovat helpottaneet ja mikä parasta; avioelämä on piristynyt lähes alkuhuuman tasolle 😉

Virpi