Kylmä herkkukeitto avokadosta ja kurkusta

avokadokeitto4 (800x600) avokadokeitto3 (800x600) avokadokeitto2 (800x600)Tähän yhdistelmään ihastuin ystäväni syntymäpäivillä talvella. Olen aiemmin vieroksunut kylmiä kurkkukeittoja, mutta ah ja voi, mikä makuelämys tämä avokado-kurkkukeitto oli. Juhlapöytäkeskustelujen jälkeen aloin etsitä ohjetta ja poimin tämän Tupa – Keittiö -blogin version, jotya kokeilin jokseenkin sellaisenaan. Kirjoittelen tämän meidänkin blogiimme, sillä haluan ohjeen itselleni varmaan talteen muistiin.

Niin raikasta, niin hyvää ja ihanaa!

Kylmä avokado-kurkkukeitto

2 kokonaista kurkkua
pari avokadoa
muutama valkosipulinkynsi
puolikkaan sitruunan mehu
250 g turkkilaista / kreikkalaista jogurttia
1/2 dl oliiviöljyä
suolaa & mustapippuria myllystä
jos ohennusta tarvitaan, lisää hiukan vettä
tuoreita yrttejä

Valmistin keiton omalla keittiöihmeelläni, Vitamix-tehosekoittimella. Yhtä yhtä hyvin se onnistuu myös sauvasekoittimella. Laita silloin ainekset kulhoon ja surauta ne sekoittimella tasaiseksi tuossa samassa järjestyksessä.
Kuori ja pilko kurkut. Lisää blenderin astiaan sitä mukaa, kun esikäsittelet ainekset. Halkaise avokadot, poista niistä siemenet ja pilko. Kuori valkosipulinkynnet. Lorauta sekaan sitruunamehu ja sekoita kevyesti. Lisää hiukan vettä ja sekoita tasaiseksi. Lisää oliiviöljy ja sekoita pikaisesti uudelleen. Jos seos on liian paksua, voit laittaa vielä vettä.
Mittaa lopuksi jogurtti seokseen ja sekoita sen verran, että ainekset sekoittuvat tasaiseksi. Mausta mielesi mukaan. Saksi keiton päälle tuoreita yrttejä (minttua, korianteria tai basilikaa) tai villiyrttejä.
Jos kaipaat jotain nälkää pitävää lisäksi, ropsauta kaveriksi vaikka vähän raejuustoa. Tai syö erikseen sitä jotain, joka pitää nälän.

Karppisisko Tuulevi

10e-vaaka-vm

 

 

Kreikkalaisen frendin lihapalleroita ja pannupinaattia

Mitä löytyy keittiöstä -päivä. Pakkasesta löytyi ruokapiirihaun jäljiltä ylämaan naudanlihaa, jauhe-sellaista. Pöydältä nahistumaisillaan oleva mintturuukku. Jääkaapissa puolestaan kyyhötti purkki, joka oli puolillaan öljyssä uiskentelevaa fetan tapaista salaattijuustoa. Jauheliha + minttu + feta = kreikkalaishenkiset lihapullat siis. Vihersmoothieta varten olin ostanut lootallisen pinaattia, jonka uhrasin tähän ateriaan. Tuontitavaraa Italiasta, koska tuoretta kotimaista ei nyt vaan saa. Onneksi kohta saa. Ihan jeeeee! Näistä ohjeista riittää neljäklle tai siis meille kahdelle pariinkin kertaan.

WP_20140506_003 WP_20140506_008 WP_20140506_010 WP_20140506_012

KREIKKALAISEN FRENDIN LIHAPALLEROT

400g naudan jauhelihaa (meillä ylämaan nautaa)
1 muna
kourallinen murustettua fetaa (laitoin purkin pohjan salaattijuustot ja murustelin taikinaa sekoitellessa)
himppasen valkosipulia, kynsi tai silleen, murskattuna
pari ruokalusikallista kreikkalaista / turkkilaista jogurttia
maun mukaan suolaa, mustapippuria ja yrttejä (minttu. persilja, oregano…)

Sekoita ainekset keskenään ja muotoile pallerot uunipannulle tai vuokaan kostein käsin. Pannullakin saa toki paistaa, jos nenä kestää käryttelyn. Pullat voit laittaa vieri viereen uunipannuun, koska lihapullataikina ei leviä eikä turpoa. Paista noin 200 asteessa kymmenestä viiteentoista minuuttiin. Tarjoile salaatin ja vaikka tämän paistetun pannupinaatin kanssa.

PANNUPINAATTI

100 g pinaattia
hiukan oliiviöljyä
nokare voita
sopivasti suolaa
hiukkasen mustapippuria

Huuhtaise ja taputtele pinaatin lehdet kuiviksi. Jos isommissa lehdissä on paksuja lehtiruotoja, voit poistaa ne. Minä en viitsinyt vaivautua. Kuumenna öljy ja voi pannussa ynnä lisää siihen pinaatit. Muutaman minuutin kääntely ja pehmentäminen riittää hyvin – älä vaan paista näitä liikaa. Mausteet voit laittaa valmiiseen ruokaan tarjoiluvaiheessa.

Nauti ateriasi vaikka reilun tuoresalaatin kanssa. Niin meillä tänään!

Karppisisko Tuulevi

Porkkana-inkiväärisoppa vähän toisin

porkkanakeittoMeillä on aina kaapissa luomuporkkanoita. Ruokapiiristä tilaan kerralla yleensä viiden kilon multaporkkanapussin, jonka sisältöä kuorimme ja syömme sellaisenaan, raastamme, oaistamme ja keitämme. Porkkanasta keksin aina jotain ruokaa, jos mielessä ei ole mitään valmista ennestään. Tänään kuikailu jääkaapin ovella tuotti inkiväärinmakuisen  porkknakeiton.

4 reilua porkkanaa
ison sipulin puolikas
jokunen valkosipulin kynsi
ruokaöljyä / nokare voita
2 dl kermaa
vuohenjuustoa /tuorejuustoa / sulatejuustoa
raastettua inkivääriä (maun mukaan)
suolaa
pippurisekoitusta
koristevihreää (minulla herneenversoja)

Kuori ja paloittele porkkanat ja sipuli. Kuori valkosipulin kynnet. Laita kaikki blenderiin ja pyöräytä, kunnes ainekset ovat pilkkoutuneet. Koska porkkana on kovaa tavaraa, varmista, että pilkkominen onnistuu koneellasi. Olen itse ihan hurahtanut tuohon uuteen Vitamixiin ja kokeilen innoissani kaiken mahdollisen hienontamista, mehustamista ja pilkkomista sillä. Jos epäilet oman koneesi kapasiteettia, voit yhtä lailla raastaa ainekset karkeaksi ja sen jälkeen vielä hiukan silputa niitä veitsellä. Pilkottuun tavaraan jää näin kivaa purutuntumaa.

Kuumenna öljy pannulla / kattilan pohjassa ja pyöräyttele aineksia siinä, kunnes sipuli muuttuu hiukan läpikuultavaksi ja porkkana aavistuksen pehmenee. Lisää kerma, juusto ja maun mukaan inkivääriä. Inkivääri voi olla tuoretta raastettua, inkivääritahnaa tai sushikäyttöön myytäviä säilöttyjä inkiväärilastuja. Vahvin maku tulee tuoreesta. Juustona ja sopan maun tukevoittamiseen minä käytin kaapissa olleen pienen chevre-paketin. Yhtälailla tässä toimii tuorejuusto tai sulatejuusto. Chevren maku jotenkin katoaa muihin makuihin ja menee hukkaan. Kuumenna keittoa, kunnes juusto sulaa joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoiluvaiheessa annokselle antaa väriä jokin vihreä: minä silppusin lautaselle herneenversoja.

Tällä lailla valmistettu soppa oli mahtihyvää vaihtelua tavan tuttuun sosekeittoon. Olen valmistanut sen sadat kerrat sopan perinteisellä tavalla: keittänyt vihannekset ja juurekset kypsiksi ja soseuttanut pehmeinä. Raakana hienontaminen ja vain kevyt kypsentäminen tekee sopasta maukkaamman ja antaa valmiille ruoalle kivan suutuntuman. Yammijam. Sairaan hyvää!

IMG_4314 IMG_4318
Karppisisko Tuulevi

Juuresjuttua uuninluukun takaa

juureksetMeidän jääkaapissamme on jokseenkin aina porkkanaa, lanttua ja sipulia. Olen pitkin talvea tilannut ruokapiiri Lisptikan kautta luomutavaraa ja eilen mies kiikutti juuri jaosta useamman kilon pussin porkkanoita. Karppisisiko Virpi pysyy myös porkkanoissa, sillä hänen miehensä työskentelee Markku Laasosen porkkanafarmilla Ristiinassa. Yrityksen komeasta neljänkymmenen vuoden historiasta kirjoitin muuten pari vuotta sitten jutunkin Spektaakkli -hankkeen lehteen, tsekkaa sivut 9-10 tästä linkistä.

Joskus muinoin olen postannut juustoisten uunijuuresten ohjeen ja se pelittää kyllä edelleen. Tällä kertaa kirjoittelen simppelin perusreseptin, joka toimii aina vain. Tätä olen valmistanut viikon sisällä kahteenkin otteeseen.

kilon verran juureksia (porkkana, punajuuri, lanttu, palternakka)
pari sipulia
ruokaöljyä
suolaa
pari tl yrttimausteita
mustapippuria
(tilkka hunajaa)

Kuori ja pilko juurekset sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Pieni lanttu vähän mjuita pienemmiksi paloiksi, samoin punajuuri, jos käytät sitä. Voit myös keittää niitä ensin viitisen minuuttia. Sekoita  palat sipulia lukuun ottamatta keskenään ja kaada kulhoon. Sekoita joukkoon öljy ja yrtit, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada juuresseos uunivuokaan ja jos käytät hunajaa, valuta sitä hiukan päälle. Kypsennä juureksia 180- asteisessa uunissa 40–50 minuuttia. Tarkka kypsymisaika riippuu lohkojen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla.

Pyörittele sipuleita öljykulhon pohjalla ja lisää ne uunivuokaan varttia myöhemmin. Ne ovat nimittäin pehmeämpiä kuin muut ainekset ja hajoavat helposti. Kun juurekset saavat väriä, kietaise vuoan päälle foliota, ettei satsi pääse kuivumaan.

Minä tarjoilen uunijuureksia milloin minkäkin liharuoan lisäkkeenä. Tällä viikolla olin kaverilla kylässä ja laitoin siellä illalla uunijuureksia. Päälle pilkoin paketin lihaisaa bratwurstia ja työnsin vuoan takaisin uunin siksi aikaa, että makkarat kuumenivat ja saivat vähän väriä.

porkkanat4 porkkanat1b

Karppisisko Tuulevi

Kokkiiii, tee wokkiiii!

wokkii3Tytär ja minä harrastimme tänään sunnuntaikokkausta yhdessä. Kaupunkiin muuttanut kuopus on täällä viikonlopun vietossa ja se on yhtä nastaa kuin aina muulloinkin. Eilisiltana katsoimme Iris-leffan ja puputimme leffaeväänä avokado-smoothieta, cantaloupe-melonin viipaleita ja -uskokaa tai älkää – ituja, joita olen kasvattanut ensimmäistä kertaa vuosiin. Aamulla nukuimme pitkään, söimme kunnon brunssin yhdentoista aikaan ja laiskottelimme. Iltapäivällä iski eväsikävä. Minkään valtakunnnan menuta emme suunnitelleet etukäteen, vaan tutkailimme jääkaapin sisällön aloimme loihtia siitä ruokaa. Loihtiminen on muuten edesmenneen appeni sana – hän aina tuumasi anopin loihtivan aterioita. Olkoon tämä nyt sitten sitä apen perinnön jatkamista yhdeltä pieneltä osaltaan – edes verbaalisesti.

Ostin perjantaina hyvän näköistä lehtikaalia. Valitettavasti se on espanjalaista tavaraa, mutta mieliteko yltyi niin suureksi, etten malttanut olla ostamatta. Olen silpunnut sitä myös smoothien joukkoon ja toimii siinäkin. Koska olen ennen muuta suomalaisien raaka-aineiden ystävä, odottelenkin nyt kotimaan lehtikaalikautta –  ja villiyrttikautta ja parsakaalikautaa ja marjakautta ja ja  ja ja…

Reseptissä on vähän sitä taikka tätä. Pointti on tehdä ruokaa raaka-aineista, joita on helposti käsillä ja meillä sattui nyt olemaan monenlaista. Silppusimme joukkoon sellaisen kevyesti nahistuneen nyrkin kokoisen valkokaalin palasenkin, joka oli unohtunut jääkaappiin. Inkivääritahna taas täydensi tuoreen inkiväärin vähän liian pientä nokaretta. Tahna on kotoisin miehen ja tyttären organisoimasta sushi-kokeilusta. Olen lisäillyt sitä joskus myös keittoihin. Tällaisen wokin me siis pyöräytimme. Ruoasta tulee maukas myös ilman katkarapuja – kokeile.

INKIVÄÄRIN MAKUINEN KASVIS-KATKARAPUWOKKI

pala tuoretta inkivääriä
pari ruokalusikallista inkivääritahnaa
2 tomaattia (tai enemmänkin)
2 porkkanaa
1 iso sipuli
2 palsternakkaa
parisataa grammaa lehtikaalia
pala valkokaalia
ison kesäkurpitsan puolikas
punaisen paprikan puolikas
pari desiä kookosmaitoa
noin 300 g katkarapuja
oliiviöljyä
suolaa
mausteita: esim. paprikaa, chiliä, oreganoa, valkosipulia
tarjoillessa pinnalle ruohosipulisilppua

Kuori ja pilko juurekset ja sipulit valmiiksi pikku kuutioiksi. Silppua lehtikaali,  valkokaali, kesäkurpitsa, paprika ja tomaatti valmiiksi. Kuori ja raasta inkivääri  (minä pilkoin eikä inkiväärin maku jakaannu silloin tarpeeksi tasaisesti) ja lisää se pannulla kuumennettuun öljyyn.  Sekoittele hyvin ja lisää sekaan inkivääritahnaa. Lisää hetken päästä pieniksi pilkotut tomaatit. Anna seoksen hautua sen verran pitkään, että tomaatit kypsyvät ja alkavat nesteytyä. Rakenne muuttuu kastikemaiseksi. Lisää sen jälkeen kaalit ja kypsennä vähän aikaa. Seuraavaksi ovat vuorossa porkkananokareet, jonka jälkeen on nopeasti kypsyvän palsternakan vuoro.  Lisää aina uuden erän yhteydessä pannulle hiukan öljyä. Kypsennä kasviksia vain sen verran, että ne jäävät rapeiksi. Lisää kookosmaito joukkoon vähän ennen kuin ainekset ovat sopivan kypsiä. Kun kookosmaitokin kuumenee, mausta ruoka suolalla ja halutessasi muilla mausteilla. Me laitoimme hiukan chiliä. Katkarapujen vuoro on vasta aivan lopussa, koska ne tarvitsee vain kuumentaa. Jos kypsennät katkarapuja liian pitkään, niistä tulee sitkeitä. Leikkaa vielä ennen tarjoilua pinnalle ruohosipulisilppua.

Sitten vain pannu pöytään ja syömään. Me emme tehneet tämän seuraksi tuoresalaattia, koska koko ruoka oli kasvisvoittoinen. Olemme myös tänään vetäneet vihreää ja tuoretta smoothien muodossa. Siinä oli seassa mm. lehtikaalia ja avokadoa.

wokkii5 wokkii2 wokkii4 wokkii1 wokkii6

Karppisisko Tuulevi

Löysin hyvän porkkanakakun reseptin!

porkkanakakku5Olemme tuumineet Karppisiskojen tulevaisuutta ja blogin suuntaviivoja. Virpi on reissaannut töiden puoleen pitkin ja poikin ja elänyt siinä samalla tiivistä lapsiperheen elämää. Minä olen tuuminut omien yrittäjän hommieni suuntaa ja painopisteitä, seuraillut kuopuksen muuttoa omilleen ja ihmetellyt uutta elämäntilannetta. Lapset ovat poissa kotoa. Tässä ihmetelessä blogi on olut komeron hyllyllä. Lukijoita sivuilla on kyllä riittänyt – näyttökertoja on ollut kesimäärin 13.000 / kk ja yksittäisiä kävijöitä noin 7.000 / kk tämän menneen horrosvuoden aikanakin. Kyllä ootte ihanan  uskollisia. Siskot kiittävät!

Siskojen Facebook-sivulla olemme olleet koko ajan varsin aktiivisia. Sivua kannattaa seurata senkin vuoksi, että linkitämme myös  muiden blogien vhh-ohjeisiin ja asiaa sivuaviin ruokauutisiin.

Tulevaisuudesta

Blogi jatkuu kyllä. Höttöhiilareihin ei ole näiden vuosien jälkeen enää paluuta. Minua kiinnostaa ruokavalion viilaaminen osittain  raakaruoan suuntaan ja se sopii kyllä ruokavalioon. Huomaan kropan kaipaavan sellaista ajoittain ja siksipä menenkin hurmokseen, kun pääsen vetäisemään ateriana vaikkapa kunnon vihersmoothien. Näin kävi pari viikkoa sitten Tampereen Ruohonjuuren smoothie-baarissa. Samaa kulttuuria juurruttelen osaksi näitä kotisyömisiäkin –  pikkuhiljaa. Kohta alkaa villiyrttiaika ja sitä satoa odotan smoothiehommiin.

Porkkanakakku onnistuu karpistikin

Muutama kuukausi tai melkein vuosi on mennyt pääosin vanhoilla vhh-resepteillä. Nyt kyllästyttää niin, että ryhdyn urakoimaan uusien ohjeiden kanssa. Jos en päätä kokeillaa uutta, ota ohjetta esille ja ala tositoimiin keittiössä, lipsahdan laiskasti vanhaan ja tuttuun.

Leivontaosastolla aloitan porkkanakakusta. Ohje on Karkkipäivä-blogista mukailtu – kiitos kuuluu siis Sannille, joka reseptin on kehitellyt. Löysin tämän jonkun toisen seinältä, klikkasin blogiin ja kas, löysin sieltä monta muutakin kivaa ohjetta. Karppisiskot suosittelevat Karkkipäivää!

1 kananmuna
3 rkl karppisokeria (erytrolia)
0,5  dl kermaa
50 g voita sulatettuna
vajaa tl ruokasoodaa
0,5 dl kookosjauhoa
0,5 dl mantelijauhetta
ropsaus mantelirouhetta
noin 1,5 dl porkkanaraastetta
ropsaukset kanelia, kardemummaa, inkivääriä

kuorrutus:
0,5 prk Philadelphia-tuorejuustoa
vajaa desi kermaa (vatkataan)
makeutusta: stevia tai karppisokeria
tilkka sitruunamehua
maun mukaan mantelirouhetta
porkkanakakku2


porkkanakakku3

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää sekaan sulatettu, hiukan jäähtynyt voi, kerma ja keskenään sekoitellut kuivat aineet, mukaan lukien porkkanaraaste. Kaada taikina voideltuun, pieneen, noin puolen litran vetoiseen vuokaan. Minä käytin suorakaiteen mallista leipävuokaa, jonka pohjalle leikkasin pohjan kokoisen leivinpaperin suikaleen. Taittelin sen mutkalle kaksinkerroin puolesta välistä, jolloin taikinalle jäi pieni, korkeahko pesä. Näin kakusta ei tullut ihan lättänä. Taikina on sen verran ”tiivistä” ettei se levinnyt paistuessa ulos pesästä.

Paista puolisen tuntia 175 asteessa. Valmista sillä aikaa kuorrute. Vatkaa kerma ja sekoita se tuorejuustoon. Minä en mkitannut tarkkaan kerman määrää. Käytin sen mitä purkista oli jäljellä, arviolta puolisen desiä. Mausta ripauksella sokeria ja tilkalla sitruunamehua. Kuorruta jäähtnyt kakku ja ripota kuorrutteen päälle mantelirouhetta. Koristele halutessasi porkkanalastuilla. Niitä voit tehdä näppärästi juustohöylällä.

Kakusta tuli maukas. Ohje on todella pieni eli valmiista kakusta tulee ehkä sellaiset  kuutisen palaa – riippuen siitä kuinka paksuja leikkaa ja kuinka monta leipuri syö kuorruttaessaan ja kakun päitä tasatessaan. Ohjeen voi vallan hyvin tehdä tuplana, jolloin tulee isompi kakku. Testaukseen tämä pikkiriikkinen kokeilu sopi hienosti. Jatkoon!

porkkanakakku4

Karppisokerin määrää mietin ja ajattelin korvata osan siitä stevialla ensi kerralla. Minua stevian maku ei tökkää, jos sitä käyttää maltillisesti. Toisaalta kakku varmaan syntyisi vähemmälläkin sokerilla. Tätä pohdin, koska karppisokerissakin on oma tunnistettava säväyksensä ja haluan sen mahdollisimman miedoksi.

Karppiporukoissa kinataan välillä siitä, pitääkö sitä makeaa syödä. No ei pidä ja makeakoukusta pitääkin irtautua. Kakun leipomisessa minulla ei ole pointtina makea. Sen sijaan on kiva saada kaffekupposen tai teehetken iloksi joskus jotain muutakin kuin pala tummaa suklaata, siivu hyvää juustoa tai muutama manteli. Vaikka juon usein pelkän kahvin tai teen – kahviloissa melkein aina – kaipaan sitä kahvitauon rituaalia, johon kuuluu jokin kiva ja kaunis leivos lautasella. Niitä ennen muinoin syömiäni öllömakeita en kaipaa, koska makuaisti on muuttunut ja nykyään maistuu pienikin makeus. Jotain kaffekaunista kumminkin  ja siksi leivon välillä.

Karppisisko Tuulevi

Hauki on syötävä kala

haukilounasHauki jakaa mielipiteet. Yksi ei voi sietää, toinen ei pidä edes ihmisruokana ja kolmannelle kelpaa kyllä. Meillekin kelpaa. Mies kalastaa yleensä hauenkudun tietämissä keväällä – muulloin vähemmän. Siksi riemastuimme, kun Sakari tuolta pitäjän toiselta puolelta viestitti Facebookissa saaneensa taas niin paljon haukia, että niistä joutaa meillekin. Vaikka olimme lähdössä hakemaan tytärtä Lahdesta koiranäyttelyreissulta, päätimme kiepauttaa reilut parikymmentä ylimääräistä kilometriä tuoreen kalan perässä. Kylmälaukussa ne matkasivat mukana Lahteen ja sieltä illaksi kotiin. Sunnuntailounaan pääraaka-aine oli valmiina!

Ohjeeni on aivan summittainen ja sinne päin. Mitään en mitannut enkä punninnut, mutta idea selviää.

Kanttarellin makuisia haukikuutioita 

haukifileitä
hiukan voita
suolaa ja muita mausteita
kanttarellijauhetta (kts. myöhemmin)
tilkka kermaa

Pilko haukifileet pieniksi kutioiksi. Poista ne ruodot, jotka saat vaivattomasti irti. Sulata pannulla hiukan voita ja pyörittele haukikuutiot kevyesti  siinä kypsiksi saakka. Kaada uunivuokaan ja ripottele päälle kanttarellijauhetta. Me olemme tehneet sen itse, enkä tiedä onko moista valmiina. Kuivasimme kanttarelleja syksyllä vihanneskuivurilla ja  ”jauhoimme” kuivat sienet läpi metallisiivilästä. jauhe on kätevää ruoanlaitossa, sillä kuivattujen sienten liotus jää kokonaan pois välistä. Sienijauhetta voi myös ropsauttaa helposti ruoan sekaan, kun kaipaa sienten makua.

Mausta seos suolalla ja varovasti muilla haluamillasi mausteilla. Älä laita paljon mausteita, ettei hauen mieto maku kokonaan uppoa niihin.
Lorauta hiukan kermaa joukkoon. Laita vuoka hetkeksi 200-asteiseen uuniin siksi aikaa, että kerma kuumenee. kermaa käytin, jotta sasin hiukan kastiketta. Hauki on sen verran kuiva kala, etä se myös kaipaa hotain kosteutta.  Minä taisin pitää vuokaa uunissa kymmenisen minuuttia eli sen ajan, minkä valmistin muusia.

Aurinkomuusi

Sopivasti porkkanoita
(Iso palsternakka)
Keitinvettä
Hiukan kermaa
Yrttisuolaa

Keitä porkkanat ja palsternakka pehmeiksi. Huomaa, että porkkanat vaativat pitemmän keittoajan kuin palsternakka. Voit jättää palsternakan myös pois, jos olet hiilarimäärän suhteen kovin tarkka. Kaada keitinvesi talteen ja soseuta juurekset sauvasekoittimella muusiksi. Porkkanamuusin voi hyvin tehdä sillä, koska porkkanassa ei ole liisteriksi muuttuvaa tärkkelystä. Lisää sopiva määrä keitinlientä nesteeksi ja lopuksi hiukan kermaa pyöristämään makua. Mausta yrttisuolalla. Meillä on sellaista itse tehtyä. Siitä ei ole postausta, mutta sienisuola löytyy kyllä blogistakin.

Porkkanamuusista tulee aivan ihanan väristä. Vaalean kalan kanssa se on just oikeanlainen, piristävän näköinen ruoka.

Ennen tarjoilua silppusin vielä pienen, maukkaan kesäkurpitsan kuutioiksi ja freesasin kuutiot nopeasti pannulla. Ripottelin mauksi hiukan suolaa ja väriksi & ytyaineeksi nokkosjauhetta. Tuoresalaattia ei nyt ollut, sillä söimme tomaatit irtotavarana erikseen.

Karppisisko Tuulevi

Elossa ollaan ja karpisti elellään!

HuomentaPukkaHyvää iltaa Koivakkalasta!

Täällä ollaan ja karpisti elellään. Ihan vain tämmöinen pikainen elonmerkki!

Kesäaamiaiset ovat menneet kuvan eli tämän aamun tyyliin: höyryävä maitokahvi, maustamaton jogurtti & pellavansiemenrouhe, keitetty kananmuna & avomaakurkkua ja päälle ripaus itse tehtyä yrttisienisuolaa. Kurkkuja kerkisin kuoria ja syödä kaksi kappaletta jo ennen varsinaista aamiaista. Olen hulluna hyviin avomaakurkkuihin!

Kahvikin höyryää nykyään kunnolla. Kyllästyimme lopullisesti alunperin liian haaleaa kahvia valmistaviin keittimiin. Kun yhdestä sinkoilivat rakenteet takuuajan päättymisen jälkeen ja toisessa oli jotain muuta vikaa, niin uskoimme sitä sankkaa  kaveripiiriä, joka vannoo Moccamasterin nimeen. Viime silaus päätökselle tuli ystävien kotona Vantaalla. Lainasimme taloa heidän ollessaan reissussa ja saimme kunnon aamukahvit keittiön Moccamasterilla. Seuraavalla viikolla ostimme perusmallin omaan keittiöön. Toinen karppisisko Virpi on perkolaattorin vannoutunut käyttäjä ja suosittelija. Pohdimme me sitäkin vaihtoehtoa, mutta tähän kumminkin päädyimme.

Tuo alimmainen Pukka-teepussin kuva muistuttaa uudesta löydöstäni. Viileiden villasukkailtojen teessä maistuu lakritsi ja kaneli, joiden yhdistelmästä minä tykkään. Tämä ei sitten ole maksettu mainos. Olen ihan itse ostanut teepakkauksen Wanhan talon Kaffilasta Mikkelistä. Sama pätee myös Moccamasteriin!

tv. Karppisisko Tuulevi

Inspiroiva tyrnitipi

tyrnitipupäivä4Keittokirjat ovat ihania. Siis ne ihan oikeat, joita voi asettua selaamaan sohvannurkkaan ja miettiä, mitä kokkaisi. Joo joo, tiedän että voihan sitä tablettiakin selta, mutta ei vaan tunnu samalta. Ja joo joo, olen kokeillut ja koittanut ankkuroida tablettia myös tällaiseen reseptikäyttöön, mutta ei se vaan korvaa aitoa kirjaa.

Viime viikolla lehteilin Kirsti Eskelisen upouutta kirjaa IHANAT MARJAT. Sieltä löysin tyrnitipin. Pakastimesta taas löysin tyrnimarjoja, joita miehen kotipaikalla Keski-Suomessa kasvaa. Satoa on vielä jäljellä jäisen kaapin uumenissa. Broilersuikaleitakin sattui olemaan, joten kokkaamaan omaa versiota kirjan ohjeesta.

Tätä Gummeruksen kustantamaa kirjaa suosittelen  lämpimästi. Se ei ole karppikokin opus, mutta sen ideoista löytyy innostavia oivalluksia suomalaisten marjojen käyttöön. Leivonnaisissa voi korvata sokerin karppisellaisella. Muutenkin ohjeita on helppo soveltaa. Kirja on myös näppärä tietopaketti kotimaisista marjoista. Iso peukku sille.

TYRNITIPIN SOVELLETTU VERSIO

600 g broilersuikaleita (tai rintafileitä, jotka leikataan suikaleiksi)
pari rkl soijakastiketta
hiukan pippurisekoitusta myllystä
hiukan suolaa
pari rkl ruokaöljyä
muutama uuden sadon sipuli
desin verran tyrnisosetta
hiukan hunajaa
parisataa grammaa turkkilaista jogurttia (alkuperäisessä ohjeessa ranskankermaa)
neljännesdesi tyrnimarjoja

Sekoita soijakastike ja pippurisekoitus astiassa ja kääntele broilersuikaleet siinä. Anna maustua hetki. Ruskista suikaleet kuumassa öljyssä  ja nosta uunivuokaan.

Silppua sipuli suikaleiksi. Alkuperäisessä ohjeessa on myös pari porkkanaa – minulta se jäi pois, kun nyt ei sattunut olemaan. Kuullota sipuli pannulla ja lisää vuokaan. Sekoita tyrnisose, turkkilainen jogurtti ja hunaja. Kaada uunivuokaan.

Kypsennä ruokaa kannen alla 175 asteessa puolisen tuntia. Lisää kokonaiset marjat ruoan pinnalle. Me keitimme kaveriksi kukkakaalin kukintoja. Kukkakaalimuusikin olisi mainio vaihtoehto, mutta en jaksanut ryhtyä valmistamaan sitä tällä kertaa.

Salaatin tein varhaiskaalista, jonka sekaan murustin fetajuustoa ja päälle pirskotin maustettua oliiviöljyä: mausteina yrttejä ja silputtua, aurinkokuivattua tomaattia.
Alkupaloina söimme vuohenjuustoa tomaatin kanssa, lisämakuna thaibasilikan lehtiä ja päällä hiukan oliiviöljyä.

IHANAT MARJAT -kirja maksaa Bookyssa (17.7.) 26,20 euroa

Karppisisko Tuulevi

tyrnitipupäivä2 tyrnitipupäivä1 tyrnitipupäivä5 tyrnitipupäivä

 

 

Poro on parasta ja oranssi muusi säestää!

käristys

karistys

Nykyään ruoka tuppaa katoamaan parempiin suihin ennenkuin saan kameran esille. Tai sitten olen vaan laiskistunut ankarasti tuon kuvaamisen suhteen. Kun kuva uupuu, jäävät ohjeetkin kirjoittamatta tänne. Tänään tein ryhtiliikkeen ja kuvasin sunnuntailounaan, jolle mies kokkasi poronkäristyksen ja minä muusin porkkanasta ja palsternakasta. Hyvä setti, oikein maukas.

Palstenakassa on tuplasti enemmän hiilareita kuin lantussa mutta kolmanneksen vähemmän kuin  perunassa. Jos siis olet tiukan linjan vähähiilihydraatikko, vaihda palsternakka johonkin muuhun tai tee vaikka koko muusi porkkanasta. Mikä estää kokeilemasta myös kaalimuusia?

Muusiohjeeni on nyt vähän sinnepäin, sillä mitään painoja tai tilavuuksia en mittaillut.

PORONKÄRISTYS

700 g poronkäristyslihaa
muutama ruokalusikallinen voita
muutama desi vettä
sipuleita
mustapippuria rouhittuna
suolaa

Sulata käristyslihaa tunnin verran huoneenlämmössä tai pari, kolme tuntia jääkaapissa. Aloita valmistus, kun lihasoiroja voi irrotella toisistaan, mutta ne ovat edelleen kohmeisia.  Sulata rasva kuumennetussa padassa ja lisää kohmeiset lihat vähän kerrallaan ruskistumaan. Lisää joukkoon muutama desi vettä. Meillä vettä laitetaan niin paljon, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Laita sipulit isoina lohkoina lihojen päälle. Ne kypsyvät hyvin kannen alla vesihöyryssä. Voit yhtä hyvin jättää sipulit pois – nehän eivät taida alkuperäiseen käristysreseptiin edes kuulua. Me vaan tykkäämme sipulista. Hauduta kannen alla hiljalleen puolitoista, kaksi tuntia. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tarjoile juuressoseen kanssa. Pääsiäisenä kun viimeksi teimme käristystä, tein sekä jures- että muulle perheelle perinteisen perunasoseen. Pöytään kuuluu myös puolukkasurvos, jonka tänään korvasin tuoreista, raikkaista raaka-aineista värkkäämälläni vihersalaatilla.

PORKKANA – PALSTERNAKKASOSE

2/3 ainesten määrästä porkkanaa
1/3 ainesten määrästä palsternakkaa
vettä juuresten kypsentämiseen
nesteeksi maitoa
reilu loraus kuohukermaa
suolaa, mieleisiä mausteita

Kuori porkkanat ja palsternakka. Pilko ne pienemmiksi paloiksi. Laita porkkanat ensin kiehuvaan veteen kypsymään ja lisää palstenakkalohkot hetken päästä. Porkkanan kypsymisaika on pitempi. Keitä kunnes juurekset ovat aivan kypsiä. Kaada vesi pois ja soseuta. Tämä onnistuu myös sauvasekoittimella, jolla ei voi perunamuusia tehdä. Peruna liisteröityy sauvasekoittimella hienonnettaessa.

Lisää sopivasti maitoa ja loraus kermaa. Kerma pehmentää mukavasti makua. Mausta suolalla ja vaikka hippusella pippuriseosta.

Karppisisko Tuulevi