Muffinileipurin päiväkirja

No en minä mikään muffinileipuri oikeasti ole, en edes muista koska olisin viimeksi niitä tehnyt. Sana vaan kuulostaa niin hauskalle, muffinileipuri. Missä vaiheessa muffinssit ovat muuten muuttuneet muffineiksi? Kuka tietää? Tarkoittavatko ne samaa? Vai ovatko ne ihan eri asioita, enkä minä vain ole tajunnut sitä?

Minulla on vasta nyt Fit Karppaaja –lehden kakkosnumero, lainassa toiselta karppisiskolta nimittäin. Siinä on vino pino mainioita leivontaohjeita, joista yhden tarpeet sattuivat olemaan kaapissa valmiina. Siis eikun leipomaan. Menin vähän niinkuin keittiöseuraksi tyttärelle, joka valmisti kotijäätelöä jäätelökoneella: Marianne-rouhetta ja mansikkaa ynnä aitoa vaniljaa. On kuulemma hyvää!

Samassa lehdessä on myös Ilon vuosi-blogin Katja Sonnisen erinomainen karppileipurin ABC: perusvinkit käytettävistä jauhoista ja leivonnan apuaineista sekä niiden käsittelystä. En tiedä löytyykö lehteä enää lehtipisteistä. Jos ei, niin silmäilkää kirpparipöytiä tai kysykää kaverilta lehti lainaan ja ottakaa kopio koosteesta. Lehti kuuluu kyllä kaikkineen sarjaan säilyttämisen arvoiset aviisit. Ruoka- ja leivontareseptejä on kaikkiaan nelisenkymmentä.

Mutta tässä siis mustikkamuffineita, joita juuri söimme päiväkahvin kanssa. Ohjeesta tulee 16 reilun kokoista  muffinia. Itse halusin tehdä pienempiä. Tein 24 kpl, joka sitten tarkoitti sitä, että valmiit muffinit jäivät aika ohuiksi lättänöiksi niinkuin kuvasta näkyy. Muffinivuoat kun olivat suht isoja. Tämän olisi toki voinut paistaa myös piirakkavuoassa. Ensi kerralla sitten.  Alkuperäisessä ohjeessa Karppisokeria (erytrolia) oli puoli desiä enemmän, mutta minun makuuni tuo kaksikin riittää mainiosti. Osittain se varmasti johtuu siitä, että käytin nyt suolatonta voita, jonka kanssa makeutusta tarvitsee vähemmän. Tämän älysin Paakarin Karppiherkkuja-blogista. Kiitos mainiosta vinkistä! Makeus kelpasi jopa nuorisolle, joka yleensä huomauttaa siitä, että karppileivonnaiset eivät ole tarpeeksi makeita. Mustikoita taas laitoin koko rasiallisen eli puolisen desiä enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa.

Mustikka-vaniljamuffinit (16 kpl)

2 dl karppisokeria
150 g suolatonta voita
6 Kiekun : ) munaa
200 g Philadelphia-juustoa
3 rl leivinjauhetta
3 rkl psylliumia
1,5 dl mantelijauhoa
3,5 dl mustikoita
vaniljaa (vaniljatangosta)

Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi. Vatkaa kananmunat yksitellen joukkoon. Raaputa sekaan vaniljaa vaniljatangosta ja lisää Philadelphia-juusto.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita lopuksi mustikat varovasti joukkoon. Annostele taikina muffinivuokiin ja paista uunin keskiosassa 200 asteessa parikymmentä minuuttia.

Tuumailin tuossa mielessäni, että näistähän saisi vaikka muffinileivoksia. Kunnon kermakiehkura päälle ja mustikoita koristeeksi.

Karppisisko Tuulevi

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s