Kahden kirjan soppa: aitoja makuja ja voimaruokaa

Sain jo muutama kuukausi sitten kaksi samanhenkistä keittokirjaa arvosteltavaksi. Toinen on Virpi Kurjenlennon kirjoittama ja Sami Revon kuvaama Suomalaista voimaruokaa (Minerva 2011) ja toinen Sonja Blåbergin ja Kaisa Torkkelin Aidon maun juurilla, kotiruokaa tuoreesti(WSOY 2011). Jälkimmäisen aineisto on julkaistu teossarjan Makujen maailma osassa Puutarhasta pöytään. Sen ruokakuvat ovat Timo Viljakaisen käsialaa.

Vaikka kumpikaan kirjoista ei ole vähähiilihydraattinen keittokirja, molemmista löytyy sovellettavaksi sopivia ideoita. Aidon maun juurilla –opuksen ohjeista moni sopii sellaisenaan karppaajan ruokalistalle. Alku- ja pikkuruokien puolella on pitkä litania kiinnostavia reseptejä: nokkosvoi, paahdetut paprikat, raitajuuricarpaccio, kasvissmoothiet. Lisukkeista minua houkuttelevat punajuuri- ja pinaattipesto sekä ransakalaiset pavut. Kirja on jaettu ruokalajien mukaan alkuruoista erilaisiin pääruokiin, jälkiruokiin, leivonnaisiin ja säilykkeisiin. Jopa leivonnaisia voi soveltaa karppaushenkeen käyttämällä täyteideoita vhh- henkiselle pohjalle. Pohjaohjeita puolestaan löytyy karppaus.infon reseptiosiosta. Laita hakusanaksi piirakka, niin saat viitisenkymmentä piirakkaohjetta. Kyllä sieltä jokin sopiva vhh-pohjan ohje seuloutuu.

Vuodenaikojen voimaruokaa

Vuodenaikojen mukaan jaetussa Voimaruoka- kirjassa sovellettavaksi sopivia ohjeita on vähemmän. Ohjesivuihin lomittuu kirjan tarinallinen ja tunnelmallinen puoli ja kirjaa voikin lukea myös mielikuvamatkana suomalaisuuteen. Suomalaiset maisemat ja tekstit, joiden tunnelma istuu kuviin. Kirjasta puuttuu kaikenlainen kikkailu ja ruokahifistely. Kesäkeittoineen ja kanttarellikastikkeineen se edustaa aika lailla minun vanhempieni ruokakulttuuria – sitä, jossa lähialueen syötävät raaka-aineet hyödynnetään, kun niiden aika on. Itse kirja on umpisuomalaista, maahan juurevasti pureutuvaa arkea kunnioittava. Sen ääressä kaupunkilaistunut voi vaikka nostalgisoida lapsuuden mummolakokemuksia. Voimaruoka –kansi on ihan kauniisti taitettu, mutta miten kummassa kannen kuvan sävyt ovat jääneet noin tunkkaisiksi.

Aitojen makujen ylistykset

Molemmissa kirjoissa iloitaan aidoista mausta ja luonnollisesta ruoasta. Voimaruoka-kirja nojaa vahvasti simppeleihin perinteisiin – jopa niin vahvasti, että minulle, emäntäkoulussa opiskelleen äidin, talouskoulun käyneelle ja paljon kokkaavalle tyttärelle osa ohjeista on itsestäänselvyyksiä. Toisaalta kirjaa voi suositella yksinkertaisen kokkauksen ystävälle. Karppikokki saa tästä irti lähinnä niitä tunnelmi: vhh-sovellettavia ohjeita on vähän.

Aidon maun juurilla -kirja antaa karppikokille enemmän vastusta ja virittää kutkuttaa kokeilunhalua. Kalaruoista kokeiltavilta kuulostavat pinaatti – pähkinäkuorrutetut ahvenfileet ja paprikasiika. Kukkakaali – nokkosmuhennos sopisi minun lautaselleni. Ja niin muuten todella moni muukin kirjan ruokalaji. Mitäs näitä luettelemaan… kokeilkaa itse! Sen lopussa on nyt niin trendikäs luonnonmarja- ja villiyrttiosuus, jonka perään on liitetty myös sienisivut kuvineen. Kirja on myös visuaalinen herkkupala, kaunis katsella ja hypistellä.

Kirjat voit ostaa edullisesti Booky.fi-verkkokaupasta
Blåberg, Sonja & Torkkeli, Kaisa: Aidon maun juurilla
Kurjenlento, Virpi & Repo, Sami:  Suomalaista voimaruokaa

Karppisisko Tuulevi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s