Kokeilin sitten Karppista

Tiesin jo odottaakin tätä. Perheleipurit toivat markkinoille karppaajille suunnatun vähähiilarisen sekaleivän. Leipomot huolestuivat siitä, miten vähähiilihydraattinen ruokavalio alkoi vähentää suomalaisten leivänkulutusta ja ryhtyivät hommiin. Salosen leipomo Turussa kehitti vähähiilihydraattisen leivän.  Tuotekehityksen tulos on leivottu vuokaleivän muotoon, viipaloitu ja ristitty Karppiseksi. Jo aloitettu maistiaispötkö tuli meille postissa leipomolta ja köllöttelee nyt keittiön pöydällä. Siinä on 70 % vähemmän hiilihydraatteja kuin vaaleassa sekaleivässä keskimäärin. Sataa grammaa kohti hiilareita on 12 g ja yhtä viipaletta kohti niitä jää 3 g.

Monenlaisia mielipiteitä

Karppinen on jo ennakkoon herättänyt keskustelua muun muassa karppaus.info-foorumilla. Kommentteja on puolesta ja vastaan. Minäkin suhtaudun kriittisesti teollisesti tuotettuihin, valmiiksi viipaloituihin  muovipussileipiin. Muutenkin kallistun mahdollisimman vähän prosessoidun, lisäaineettoman ruoan puoleen. Ilahduttavasti Karppisesta löytyy vain yksi E-koodi, joka on säilöntäainetta.

Ne, joille hiiva ja viljat aiheuttavat oireita, voivat unohtaa Karppisen samantien. Muun muassa Antti Heikkilä pitää kaikkia viljoja suorastaan vaarallisina. On iso joukko niitä, jotka saavat viljoista ankaria vatsa-, turvotus- ja niveloireita.  Itse en edusta yhtä ankaraa ajattelua. Kroppani kestää kyllä viljoja, mutta en tarvitse niitä. Tässä leivässä on käytetty vehnää, joka on köyhää ravintoainetta. Kuituja saan monipuolisista vihanneksista. Minä elelen sen verran leivättömässä kulttuurissa nykyään, etten varmastikaan ryhdy hevijuuseriksi, mutta jonkin verran ja toisinaan tätä meidänkin ostoskoristamme tulee löytymään.

Voileivät pitkästä aikaa 

Karppinen palvelee minulla ruokavalion vaihteluosiota ja hätävaraa. Muinaiseen, jatkuvaan leivän puputtamiseen ja välipalakulttuuriin en aio palata. Pyrin pitäytymään kolmen aterian päivärytmissä, jossa leipä kuuluu lähinnä aamiaiselle eikä aina sillekään. Kahden vuoden ajalta leipä- (ruisleipä) aamiaiset pystyy sormilla laskemaan.  Ajattelin pitää Karppista pakkasessa niitä hetkiä varten, jolloin en jaksa leipoa mantelileipäsiä ja jolloin kaipaan jotain tuntumaltaan leivänomaista tai kuljetusalustaa juustolle ja leikkeleille. Voisin käyttää tätä leipää voileipäkakkuun, jota tytär joskus toivoo ja jota hän itsekin välillä valmistaa. Vähähiilarisempi versio siis. Minä en siis harrasta perheen suhteen ehdotonta hiilaritonta ruokanatsimeininkiä, vaan valmistan heille välillä myös voileipäkakkua, lasagnea sun muuta hiilarimuonaa. He kuitenkin tietävät periaatteeni ja näkevät miten minä syön. Linja hilautuu vähähiilarisempaan suuntaan pikkuhiljaa.

Nyt tein Karppisesta oikein perinteiset voileivät. Voitelin kaksi viipaletta (yhteensä 6g hiilareita) ja lastasin ne juustolla, leikkeleellä, salaatilla, kurkulla, tomaatilla ja viinisuolaheinällä. Tuntui mukavalle haukata pitkästä aikaa pehmoista leipää – tällainen suutuntuma tuntuu vaihteeksi kivalle. Luulen, että sama fiilis tulee kun syön Karppista paahdettuna. Paahtoleivän rouskahdus tekee kivaa vaihtelua haukkaamisen hetkeen. Huomatkaa nyt hyvät ihmiset, ettei tämä tarkoita sitä, että tahtoisin palata jatkuvaan leivän puputukseen. Syönhän minä kerran vuodessa uusia perunoitakin vaikka olenkin perunan heivannut ruokavaliosta.

LISÄYS 29.6.2011

Kiinnostuin tuosta Karppisen säilöntäaineesta, jonka koodina on E200. Se on sorbiinihappoa, joka säilyttää leivässä kosteuden eli lisää säilyvyyttä. Eviran sivuilta löytyy myös lisäaineisiin liittyvä pdf-muotoinen e-koodiavain, jonka mukaan sorbiinihappo aiheuttaa joissain tapauksissa yliherkkyysoireita. Yleistä asiaa leipien lisäaineista ja myös tuosta sorbiinihaposta löytyy myös Kuningaskuluttajan sivuilta.

Karppisisko Tuulevi

Mainokset

11 responses

  1. Hei!

    Pidan tavastasi, etta olet joustava etka fanaattinen. Hienoa, etta markkinoille on tuotu vahahiilihydraattinen leipa, todellakaan ei aina ole aikaa leipoa mantelileipasia tms. Itse olen yrittajanainen ja teen 10-12-tuntisia tyopaivia eli leipomiset olen jattanyt vaikka muu ruoka on ennen karppaustakin tehty alusta saakka itse. Mukavaa kesaa!

  2. HEI KATJA
    Kiitos palautteestasi meidän molempien puolesta – kirjoitan blogia yhdessä karppielämäntapaa noudattavan sisareni kanssa. Fanaattinen tiukkapipoisuus tuntuu vieraalta, koitamme molemmat etsiä kohtuullisuutta ja ennenkaikkea opetella oman kehon reaktioita ja tuntemuksia. Osa karppaajista on ehdottoman tiukkoja. Koska me kirjoitamme omasta elämäntavastamme, kirjoitamme niinkuin elämme. Joustavalla otteella, mutta kumminkin niin että vähähiilarisuus on se KESKEINEN punainen lanka. Siinä rinnalla ruoan painopisteinä ovat mm. hyvät perusraaka-aineet ja suomalaisuus.
    Karppisisko Tuulevi

  3. Itse huomasin myös (kylläkin vasta) tänään tämän uutuuden ja aion ostaa pikimmiten. Vähäisen tuo turha vehnäjauho ainesosissa ärsyttää, mutta aion silti kokeilla. Itsekin ajattelen myös niin, että kun se karppisämpylöiden jokaviikkoinen leipominen alkaa nyppiä tai kiireiltä ei ehdi, voi pakkasesta turvautua tähän vaihtoehtoon. Odotan myös innolla paahtamista, sillä normi paahtoleipää ei meidän taloudessa ole nähty piiiitkään aikaan ja kyllähän sitä rouskaisua on vähän ikävä. Mielessä siintää myös lämpimien voileipien tai valkosipuli-juustoleivän paistaminen! Tämän kommentin nähtyäni todellakin seuraavalla kauppareissulla mukaan tarttuu Karppinen, joten kiitos!

  4. Olen myöskovin iloinen, että tälläista leipää tehdään. Tarkastenlin tätä tuotteen erittelyä. Koivin syvän risriidan leipäpussin kyljessä olevan ilmoituksen ”Sekalaipä vaalea, vesi,vehnäjauho, hiilihydraattipitoisuus 46,3 g/100 g”. Mitä tämä tarkoittaa? Se eroaa kovin paljon tuoteselotuksestanne. En löytänyt Finelin tiedoista tälläista.
    terveisin asiasta innostunut

    • Nimettömälle: siinä on vertaus normaalista sekaleivästä, jossa siis 46,3 g/100g hiilihydraattia. ”70% vähemmän hiilihydraattia”- väittämän jälkeen on tähti, ja sitten selitys, minkä perusteella tämä 70% vähemmän on laskettu.

      Tätä määrää tuskin on ihan tuulesta temmattu, nimittäin kun katsot ”normaalien” leipien hiilaripitoisuuksia, niin ne ovat tuon yli 46g tai jopa yli 50g/100g.

      Ostin tänään Karppista, olen niin onnellinen kun se on tullut markkinoille! Paahdettuna menee täysin normaalista paahtoleivästä! Katsoin myös tätä Ruisprota, mutta oli hyvin paljon kalliimpaa, sitä en raaskinut ostaa… Minullakin tämä ajaa sen asian, kun silloin tällöin kaipaa jotain leipämäistä, ja lisäksi joskus eväänä toimivat hyvin. Tilanteissa, kun kananmunat,juustot yms. eivät säily koko päivää repussa…..Minulla on jääkaapissa myös mätiä, ja mitä se olisikaan ilman ”paahtoleipää”……

      En itsekään ole tiukka karppaaja, joten tämä on enemmän kuin tervetullut uutuus ruokavaliooni! Noudatin jonkun aikaa tiukempaa linjaa, mutta olen löytänyt nyt paljon rennomman tavan. Tämä tiukempi linja kun alkoi tulla korvista ulos…Ja kaipaan monipuolisuutta ruokavaliooni. Minulle on jo paljon, että nykyinen ”tyylini” eroaa huomattavasti entisestä ja että verensokerini pysyvät huomattavasti tasaisimpina!

      Karppinen palvelee varmasti monia muitakin. Myös niitä, jotka eivät ole ”julistautuneet” karppaajiksi, vaan haluavat vähentää leivän syöntiään/niiden hiilareita.

  5. Aivan kuten ”Kiitos Karppinen” sanoi, ne pussin etupuolen tiedot ovat vertailutietoja keskimääräiseen vaaleaan sekaleipään ja tämä vertailutieto on Finelistä, löytyy tästä osoitteesta http://www.fineli.fi/food.php?foodid=29805&lang=fi.
    Itse Karppisen ravintosisältö löytyy pussia kääntämällä ja on sen mukainen kuin olemme täällä kertoneetkin.

    Karppinen on osoittautunut hyväksi hätävaraksi ja vaihteluksi. Ostan sitä kuitenkin harvemmin kuin kerran viikossa, koska parissa vuodessa pääosin leivättömästä ruokavaliosta on tullut jo niin rutiinia. Viime viikonlopun piknikille oli kuitenkin kiva tehdä täytetyt kolmioleivät Karppisesta – tosin mukana eväslaukussa oli psylliumpohjaista rieskaa ja sen päälle levitetahnaa ynnä voissa paistettua kanttarelli -sipuliseosta, ihanaa aurajuustosalaattia sun muuta karppihyvää.

    Karppisisko Tuulevi

  6. Mites sellainen pieni yksityiskohta kuin maku? Se lienee monelle tärkeä argumentti hiilihydraattipitoisuuden ja e-koodien lisäksi ruokien valinnassa.

  7. Maailma muuttuu ruokailutottumusten mukana, tämä on nyt yksi hyvä esimerkki lisää. Ehkä joskus 20 vuoden kuluttua meillä kaupassa on laajemmatkin valikoimat elintarvikkeita, mitä ei ole sokerilla / hiilihydraatilla kyllästytetty. Siihen asti mennään kotiruualla.

  8. ’Tässä leivässä on käytetty vehnää, joka on köyhää ravintoainetta.’ Olette varmaan huomanneet, että leivässä on käytetty vehnää tosiaan, mutta suurimmalta osaltaan se on tehnyt vehnägluteenista eli ei kokojauhosta vaan jauhon osasta, juuri siitä osasta, joka aiheuttaa eniten ongelmia! En pidä tätä leipää ollenkaan tervetulleena uutuutena vaan margariineihin verrattavana keinotekoisena seoksena.

    Tein pienen koeponnistuksen tavallisesta grahamjauhosta, munasta’ maidosta ja jyvistä laskien Kiloklubin ravintoainelaskurilla ja jos valkuaistasoa haluaisi nostaa vaikkapa kananmunalla tuolle tasolle munaa pitäisi lisätä niin paljon, että siitä tulisi lähinnä munakasta8] Maitorahka ei liioin muuta suhteita lähellekään tuota eli moiseen hh/prot suhteeseen pääsee vain tekemällä leivän nimenomaan gluteenista, valittavasti.

  9. HEI VAAN INKIVÄÄRI
    Ruokavaliovalinnat täytyy tehdä suhteessa oman kehon reaktioihin. VHH-ruokavalio ei minulla perustu tämän tyyppisiin ruokiin vaan tälläiseen: https://karppisiskot.wordpress.com/2011/10/29/karppaus-nain-me-sen-teemme/.
    Tätä vhh-leivät täydentävät pienessä määrin. Olen itsekin kriittinen elintarviketeollisuuden tuotteiden suhteen ja teen valintani harkiten.

    Syömme tätä ja muitakin karppaajille suunnattuja leipiä harvakseltaan. Tervetulleita nämä ovat muun muassa siksi, että on tilanteita joissa vain ei kertakaikkiaan kerkiä itse keittiössä puuhaamaan ja omia leipäsiä leipomaan ja jotakin pitäisi saada vauhdilla mukaan. Myös ruokavaliovaihtelun puoleen syön joskus näitä ihan kuten saatan syödä kummitytön syntymäpäivillä ohuen viipaleen kakkua. Vähähiilarinen, hyviä perusraaka-aineita, luomua ja mahdollisimman vähän prosessoituja elintarvikkeita suosiva elämäni ei pieniin poikkeuksiin kaadu, koska päälinjat ovat kunnossa.

    Täytyy täydentää tuota mainintaa siitä että kroppani kestää viljoja; en siis saa esim. nivel- tai vastaavia oireita, mutta ilmavaivoja saan. Huomasin sen ollessani hiljattain sairaalassa ja syödessäni ensi hätään (ennenkuin aloin saada likipitäen vhh-ruokaa ja perheeltä täydennystä) normileipää, jotain rukiilla värjättyä vehnäsellaista muutaman viipaleen…jotain kun oli pakko syödä eikä ekalla iltapalalla ja aamiaisella ollut vaihtoehtoja sokeroidun jogurtin lisäksi. Siitä seurasi kiitettävät ilmavaivat.

    Tämä eikä mikään muukaan vhh-leipä ole mikään vaihtoehto viljaherkälle ihmiselle: yksi ja sama ei kaikille sovi.

    Karppisisko Tuulevi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s