Miten aloitin karppaamisen?

Olen kertonut oman karppaushistoriani ja sen miten pääsin puolitoista vuotta sitten alkuun moneen kertaan. Kerronpa sen täälläkin. Kaikki alkoi kamalasta lomakuvasta, jossa mies oli onnistunut kuvaamaan vatsan ja kyljen samaan kuvaan. Bikinit päällä tietysti. Sen edessä ei voinut ummistaa silmiä. Jotain oli tehtävä. Kiinnostuin karppaamisesta. Kokeneet karppaajat valistivat, että selkeää ohjetta on vaikea antaa. Ihmisten aineenvaihdunnassa on eroja ja karppaamisessa on paljon variaatioita. Ruokailufilosofiat vaihtelevat ja totuuksia on useita.

ATERIAMATRIISI AVUKSI ALUSSA

Luin ensin asiaa sieltä ja asiaa täältä. Pääsin jyvälle vähähiilarisen elämän perusteista. Löysin  Karpin keittokirjasta aloittelevan karpin ateriamatriisin, jota aloin noudattaa. Ajatus oli kokeilla, josko se toimisi. Toivoin tietysti kovasti, että saisin aikaan tuloksia.Toukokuun 2009 lopussa aloitin tiukan alakarppauksen, joka kesti kuukauden verran. Sinä aikana ruokavalinnat olivat sitä, mitä löytyy karppausmatriisin vasemmanpuoleisesta sarakkeesta. Sarakkeen otsikko on ”tiukka ketokarppi, Atkinsin induktio tms. aloitusvaihe”. Tuota aloitusta kutsutaan myös ketokarppaukseksi. Matriisi löytyy karppaus.info -sivuilta ja sinne on linkki myös tuossa oikean reunan linkkilistassa.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen lisäsin ruokavalioon entistä monipuolisemmin vihanneksia ja juureksia (ei perunaa), marjoja, paksua turkkilaista ja muuta maustamatonta jogurttia, rahkaa, tuorejuustoja.  Tummaa suklaata, vähintään 70-prosenttista syön silloin tällöin.

Alussa tutkin Finelistä elintarvikkeiden hiilihydraattipitoisuuksia ja opin suht nopeasti perusasiat. Lanttu ja kaalit ovat mainioita vaihtoehtoja, pottu ja bataatti eivät. Nykyään en juuri laskeskele hiilarimääriä yhteen, vaan menen tuntumalla. Jos matriisia katsoo, elän alakarppielämää tai jotain alakarppauksen ja hyväkarppauksen välillä. Minä syön silloin tällöin myös 100% hiivatonta ruisleipää.  Kilot tippuivat tehokkaimmin tiukassa aloitusvaiheessa, joka oli minulle sopiva startti. Voin koko ajan hyvin, vaikka alussa olikin mielitekoja. Kesti myös aikansa tottua säännölliseen ateriarytmiin. Olin oppinut puputtamaan jatkuvasti ja se oli yksi syy ylimääräisiin kiloihin.

Oman karppaukseni olen kiteyttänyt näin:

  • valkoinen vilja ja sokeri minimiin
  • peruna ja muut tärkkelyspitoiset ruoat pois
  • riittävästi proteiinia ja rasvaa
  • välillä 100% Haapasen ruisleipää

Kun samalla olen opetellut kuuntelemaan kehoani ja seuraamaan mitä mistäkin valinnoista seuraa, karsinut välipalat ja opetellut juomaan  riittävästi vettä (tämän kanssa tekee edelleen tiukkaa), niin kasassa on hyvä paketti. Karppauksen kauhistelijat pelkäävät rasvaa, mutta ainakin minulla sen määrät ovat varsin maltillisia – sen jälkeen, kun kehon oma tasapaino alkoi löytyä.

Tämä siis toimii minulla ja voin hyvin, sekä fyysisesti että henkisesti. Pysyn mitoissa, joihin pääsin tiukan kuurin aikana ja hitaasti sulaa edelleen kupeilta tavaraa pois.

Muistutan teitä lukijoita kuitenkin siitä, että kerron vain omista kokemuksistani. En ole ravitsemusterapeutti enkä opeta ketään. Olen puhunut tästä paljon toisen karppisiskon Virpin kanssa – hän on kotitalousalan ammattiopettaja ja kotitalousteknikko. Meidän kokemuksemme ovat samantapaisia. Tosin aineenvaihduntakin taitaa olla varsin samanlainen – siskoksia kun olemme.

Karppisisko Tuulevi

About these ads

11 responses

  1. Mua kiehtoisi kokeilla tiukempaakin karppia (nyt menen jossain ala- ja hyväkarpin välissä), mutta mitä ihmettä sitä syö jos hiilarit on niin alhaalla? Tai no, keksin kyllä, mutta mikään ei mahdu budjettiini. Tiedätkö onko missään vinkkejä halpaan karppaamiseen? Työttömänä ruokabudjettini on jossain alle 200 eurossa kuussa eikä sillä syödä leikkelelautasia aamuisin ja iltaisin, saati osteta pihvejä. :(

  2. Emme syö mekään leikkelelautasia. Emme kumpikaan oikein edes tykkää mättää pelkkiä leivänpäällisiä sellaisenaan. Kaikkine lisäaineineen pelkät leikkeleet eivät maistu hyvälle sellaisenaan. Olen (Tuulevi) puolitoista vuotta startannut päivän lähes aina kananmunalla, useimmiten se on munakas eri muodoissaan, joskus keitettyä kananmunaa. Seuraksi esim. vähän salaattia, kurkkua ja jos raaskii, muutama siivu vihreää paprikaa. Ihmettelen välillä itsekin, etten ole kyllästynyt. Vähän erilaisia mausteita, joskus päälle juustoraastetta, joskus vaikka tonnikalaa sekaan. Ensimmäisen ketokarppauspäivän amiainen oli nimenomaan tonnikalamunakas. Päivän voi aloittaa myös kananmunapohjaisella pirtelöllä, blogista löytyy ohje http://karppisiskot.wordpress.com/2010/05/29/aamupalapirtelo/ . Kananmunat ovat kohtuuhintaisia ja pitävät nälän puoli päivää.

    Aika pitkälle pääsee jauhelihalla ja kanalla, jotka nekin ovat suht halpaa ruokaa. Tonnikala, sardiini…tällaisia tulee äkkiä mieleen omasta ketokarppausvaiheesta. Pihviä meidän kummankin kotona syödään harvoin, lähinnä juhlatilanteissa.

    Vaikka makaroni ja riisi ovat hyvinkin halpoja, on hyvä muistaa, että karpatessa
    vähemmästä tulee kylläiseksi. Annoskoko pienenee, kun proteiinia ja rasvaa on tarpeeksi. Kylläiseksi tulee vähemmästäkin. Jauhelihaa ei tarvitse samaa kekoa kuin sarvimakaronia. Lisukkeista esim. kaali sopii moneen, ainakin me tykkäämme.

    Oliko tästä mitään apua?

  3. Mjoo, kanamuna on halpa, mutta itselle ei maistu kanamuna kovin usein. Tuo pirtelö kanamunalla on kyllä ihan uusi idea, olen aina vähän vierastanut ajatusta kanamunasta raakana, mutta kaippa se. :D

    Sardiinista en pidä, tonnikala satunnaisesti. Jauheliha on peruselintarvikkeeni, pitäisi vaan ideoida ennemmän ruokia siitä. Jotenkin on niin tottunut niihin perinteisiin kastike- ja makaroonityyppisiin ruokiin, ettei osaa avartaa ajatusta liha+lisuke-tyylistä. Tuntuu, että se suurin ongelma on keksiä uusia ruokia ei niinkään korvikkeita vanhoille. :)

  4. Minusta tuntui karppaamisen aloitusvaiheessa, että pitää opetella koko ruoanlaitto uudestaan alusta asti. Olen aina tehnyt itse ruokaa, mutta se on perustunut peruna-, pasta- riisilisukkeille ja leipomiselle. Otin sitten asenteen, että kokeilen uusia ohjeita järjestelmällisesti. Piti ajatella uudelleen myös lisukkeiden määrä – eihän niitä tarvitsekaan niin paljon kuin on tottunut kauhomaan pottuja tai pastaa.

    Karpin keittokirjasta löysin monta hyvää reseptiä. Keittokirjassa on se hyvä puoli, että siitä löytyy ravintoainemäärät reseptin yhteydestä, samoin karpin ateriakirjasta. Samoja ohjeita löytyy myös http://karppaus.info -sivuilta, mutta ilman ravintoainemääriä. Tässä suora linkki liha- ja linturuokiin, joiden alla on myös monta jauhelihareseptiä.
    http://karppaus.info/resepti/resepti_laji.php?id=4

    Karpin keittokirja löytyy täältä
    http://karppikauppa.fi/tuotteet.html?id=2/6
    ja ateriakirja täältä
    http://karppikauppa.fi/tuotteet.html?id=2/7
    Eikä kirjoja tarvitse välttämättä ostaa, ne löytyvät myös kirjastoista. Kun saa itselle koottua perusreseptit, pärjää ilman kirjaakin.

    Siitä munapohjaisesta pirtelöstä. Mua ajatus etukäteen suorastaan yökötti, mutta yllätyin maistettuani. Raaka kananmuna ei maistunut. Kokeilemalla löytyi mieleisiä varsioita.
    Onnea matkaan.

    Tuulevi

  5. Yhden Karpin keittokirjan lainasinkin kirjastosta, mutta pettymykseksi siellä oli paljon reseptejä tyyliin ”laita kulhoon turkkilaista jugurtti ja marjoja, nauti”. Nyt on varauksessa toinen kirja, ehkäpä siitä löytyy parempia ohjeita. :)

    Juuri tuossa uusimmassa jauhelihareseptissäsi tuli ensimmäisenä mieleen ”Mitä, pelkkää jauhelihaa, eikös tuo nyt vaadi sen perunan/pastan!”. :D Tämä on juuri se ajattelu josta olisi päästävä eroon. Kyllä se tästä vähitellen, suomalainen ruoka perustuu vaan niin vahvasti siihen perunaan ettei ajatus ihan sekunnissa muutu. Karpista en kuitenkaan luovu sillä se pitää verensokerini aisoissa. Olisinpa vaan aloittanut aiemmin niin olisin ehkä välttynyt sairastumasta aikuistyypin diabetekseen kolmekymppisenä. :(

  6. Tuo ajatus on niin tuttu…mitä, eihän tää ole edes kunnon ruokaa, mietin monta kertaa alussa, kun lautasella on perunakeon kokoinen aukko (mukamas). Me molemmat siskokset olemme maalla kasvaneita ja ruokavalio on perustunut juuri siihen perunaan. Se on keväällä laitettu kasvamaan ja syksyllä nostettu pellosta. Talven yli on syöty perunaa eri muodoissa. Pottureseptejä osaan ulkoa aivan älyttömästi.

    Karppaajana olen innostunut käyttämään kaalia eri muodoissa, kukkakaalia, parsakaalia, punajuurta, lanttua, kesäkurpitsaa. Kesällä saa hyvällä hinnalla kotimaista tavaraa ja sinä aikana, kun kukka- ja parsakaalia ei ole kotimaisena / hinta on älytön, löytyy noita muita. Iso lanttupussi tai kaalinkerä lähtee pikkurahalla – paitsi pikkukaupassa, jossa lanttua myydään vain pikkulohkoina keiton lisukkeeksi. Ostankin aina isommasta marketista useamman kilon pussin, kuten myös punajuurta.

  7. Maalta myös, Mikkelistä…perunaa on tullut nostettua ja haettua kellarista ”muutaman” kerran. :D Lanttua löytyy pusseissa lähikaupasta, joka on onneksi aika iso, mutta minun suuhun lanttu on liian makea kypsennettynä. Raakana se on ihan ok.

    • Olin tammikuun lopulla Virpin luennolla.Sulattelin asioita mielessäni ja helmikuussa aloin noudattaa ”laaja alaista” karppausta. Sairastan ninelrikkoa joka on vaivannut lonkkaani ja olen syönyt jatkuvasti särkylääkkeitä. Eilen havaitsin, että jalkoja ei ole myöskään pakottanut. Nyt olen ällikällä lyöty ! En ole tarvinnut särkylääkettä moneen viikkoon, johtuuko tämä ruokavaliosta ? Elän, kokeilen ja odotan mitä seuraa. Tyttäreni kertoi lukeneensa jostain, että vilja edesauttaa tulehduksien syntymistä.

      • Mahtavaa Sipe, oma kokemus on paras ja keho on viisas!
        Antti Heikkilän kirjoissa ja sivuilla on samasta asiasta kirjoitettu paljonkin. Pidin vuosi sitten luennon reumayhdistykselle ja asiaa tutkittuani eri lähteistä päädyin samaan: viljat ja sokeri ylläpitää tulehdusta elimistössä ja on ainakin osasyynä vaikuttamassa lukuisien eri sairauksien syntyyn.. Reuman oireisiin näiden poistaminen ruokavaliosta on auttanut monella.
        Olisi kiva kuulla jatkossakin miten voit! Aurinkoa kevääseen niin sinulle Sipe kuin myös Sealle!

        Karppisisko Virpi

  8. hei. Suunnittelen aloittaa karppausta .
    Olin muutama vuosi sitten vastaavalla kuurilla , mutta piti lopettaa kun alkoivat nivelet särkeä ja paukkua mahdottomasti. ( liikaa proteiinia kenties ?)Muuten olo oli energinen eikä tehnyt mieli ollenkaan makoisia.
    Haluisin nyt taas pudottaa 5 kiloa. Mutta, kun en voi syödä munia enkä maitoa, niin on ongelmaa sen aamiaisen kanssa.? ( tulee ripulia ja ilmaa molemmista, myös laktoosittomasta)

    Käytän nyt soija jukurttia ja jauhetta aamulla ,mutta taitaa siitäkin tulla niintä niivel oireita.
    Muutenkin minulla on sellainen karmea ongelma vatsan kanssa että röyhdin koko ajan. Ja jos se röyhtö ei pääse ulos niin alkaa hirveä tuska vatsassa.Toivoisin että, sokerin ja glut.viljan (olen muuten keliaatikko)pois jättäminen ehkä helpottaisi asiaa ??
    Mikähän kirja olisi minun tapauksessani hyödyllinen ostos ?
    Vinkeistä kiitollinen….

  9. hei . karppisiskot !

    tuli vahingossa tohon oma sähköposti osoite.Voisitteko ystävällisesti poistaa sen kaiken kansan nähtäviltä. kiitos teille kovasti….

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s